Kuinka koronakriisistä selvitään?
Suomen koronakriisin lähtölaukaus oli Pohjois-Italian hiihtokeskuksista meille levinnyt eurooppalainen koronaepidemia. Hiihtokeskukset olivat täynnä turisteja, jotka kotiin palattuaan nopeasti tartuttavat muita. Pohjois-Italian epidemia paheni nopeasti vakavaksi kriisiksi, joka alkoi pian koetella terveydenhoitojärjestelmän toimintakykyä.
Tässä vaiheessa myös rahoitusmarkkinat heräsivät tilanteen vakavuuteen. Seurauksena oli erittäin jyrkkä ja nopea osakekurssien lasku ja samanaikainen riskipreemioiden nousu korkomarkkinoilla. Maaliskuun puoliväliin mennessä osakekurssit olivat laskeneet noin 30 prosenttia. Keskuspankit reagoivat orastavaan rahoituskriisiin nopeasti alentamalla korkojaan ja lupaamalla mittavia arvopaperien tukiostoja.
Maaliskuun loppuun mennessä yhä useampi maa heräsi kriisiin ja aloitti rajut toimet tartuntojen hidastamiseksi: matkustusrajoituksia, koulujen sulkemisia, kokoontumiskieltoja ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja nähtiin pian eri puolilla Eurooppaa. Tiukimpiin toimiin mentiin siellä, missä tautitilanne oli kaikkein vakavin eli Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa sekä New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Koronarajoitukset aiheuttavat poikkeuksellisen tuotannon ja työllisyyden laskun
Epidemiaa rajoittavat toimet pyrkivät estämään ihmisten kohtaamisia. Käytännössä tämä tarkoittaa monien normaalien toimintojen pysähtymistä. Erityisen kovasti rajoitustoimet iskivät liikenteeseen, matkailuun, ravintoloihin ja harrastuksiin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Kaupoissa vaeltelu korvautui perustarvikkeiden ostamisella ja hamstraamisella.
Seurauksena on ollut ennen näkemätön tilanne, jossa huomattava osa palveluelinkeinojen toiminnasta pysähtyi. Samalla näiden alojen yrityksiltä ja yrittäjiltä loppuivat tulot. Asiakaskato vähensi myös työvoiman tarvetta, minkä seurauksena lomautukset lähtivät jyrkkään nousuun. Niissä maissa, joissa ei ole suomalaista lomautuskäytäntöä, seurauksena on ollut jyrkkä työttömyyden kasvu. Meillä taas alle kolmeksi kuukaudeksi lomautetut tilastoidaan edelleen työllisiksi, joten työllisyystilastot näyttävät todellisuutta paremmilta. On odotettavissa, että koronarajoitukset aiheuttavat poikkeuksellisen tuotannon ja työllisyyden laskun kevätkuukausien aikana.
Kokonaistuotanto voi vähäksi aikaa pudota noin 10 prosenttia ja työpanos jopa 20 prosenttia. Koska kriisi vaikuttaa enemmän palveluihin kuin teollisuuteen, ovat työllisyysvaikutukset suurempia kuin menetykset tuotannon arvossa. Jos kriisi pitkittyy, alkaa se kuitenkin vaikuttaa myös rakentamiseen ja teollisuustuotantoon. Jos tilanne alkaa normalisoitua kesän aikana, jäävät tuotannon ja työllisyyden menetykset väliaikaisiksi ja vuositason menetykset vähäisemmiksi.
Kriisi kohtelee eri toimijoita eri tavoin
Jo kuukauden tai kahden mittainen pysähdys voi olla kohtalokas monelle pienyritykselle. Tulovirran ehtyessä rahoitustilanne muodostuu hyvin nopeasti vaikeaksi pienillä palveluyrityksillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla, joilla ei ole merkittäviä säästöjä tukenaan. Työttömyysturva tarjoaa osittaisen kompensaation, mutta sen hakemisessa ja saamisessa on pitkiä viiveitä.
Talouspolitiikka on kaikissa maissa vastannut tilanteeseen poikkeuksellisen suurilla elvytyspaketeilla. Niiden painopiste on erilaisissa takausjärjestelyissä, joilla tähdätään yrityssektorin rahoituksen turvaamiseen. Lisäksi lisää julkista rahaa suunnataan terveydenhoidon kuluihin ja monissa maissa myös palkkatukeen. Arviot siitä, kuinka paljon kriisi ja elvytystoimet tulevat kasvattamaan julkista velkaa, vaihtelevat. Velkaantumista ei kuitenkaan pidetä päällimmäisenä murheena ja käytännössä lisävelka rahoitetaan keskuspankkien tarjoamalla nollakorkoisella rahoituksella.
Suomessa työeläkejärjestelmä on merkittävä osa kriisinlievitystoimia
Sopeutustoimista sovittiin perinteisessä kolmikantahengessä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken. Ensimmäinen merkittävä toimi oli EMU-puskurista rahoitettava työnantajien työeläkemaksujen alennus loppuvuoden ajaksi. Toimenpide leikkaa puskuria noin 900 miljoonaa euroa. Sen tarkoituksena on tukea yritysten työllistämismahdollisuuksia alentamalla työvoimakustannuksia noin kahdella prosentilla.
Maksutason alentaminen loppuvuoden ajalta ei helpota niiden yritysten ja yrittäjien tilannetta, joiden liiketoiminta on pysähtynyt lähes kokonaan liikkumisrajoitusten vuoksi. Näille tarjotaan välittömänä kriisiapuna mahdollisuutta lykätä eläkemaksuja enimmillään kolmen kuukauden verran.
Päätetyt toimet supistavat eläkelaitosten maksutuloa kuluvan vuoden osalta noin miljardilla eurolla. Tämä on tarkoitus kompensoida määräaikaisella työeläkemaksujen korotuksella vuosien 2022-2025 aikana.
Työeläkelaitosten maksutulo tulee kuluvana supistumaan lisäksi merkittävästi lomautusten vuoksi. On odotettavissa, että alkuvuoden aikana lomautetaan jopa 300 000 työntekijää eri pituisiksi ajoiksi.
Nollakorkojen aika jatkuu ja vaikuttaa eläkevarojen sijoitustuottoihin
Maksutulon alentumisen lisäksi koronakriisi heikentää työeläkejärjestelmän taloutta myös sijoitusten arvon alentumisen kautta. Helmi-maaliskuussa toteutunut osakekurssien lasku söi huomattavan osan siitä vakavaraisuuspuskurista, jota aiempien vuosien hyvät sijoitustuotot olivat kasvattaneet. On mahdotonta sanoa, kuinka pitkäaikaiseksi ilmiöksi kurssien lasku jää. Parhaassa tapauksessa osakekurssien taso palautuu vähitellen ennalleen. Pysyvänä seurauksena kriisistä on kuitenkin muutos tulevaisuudennäkymissä.
Pandemiakriisin aiheuttama jyrkkä osakekurssien lasku muuttaa luultavasti näkemystä osakesijoittamisen riskeistä; jyrkkä vaihtelu on todennäköisempää kuin aiemmin on arvioitu. Toinen muutos koskee korkotasoa. Kriisin seurauksena matalien korkojen rahapolitiikka tulee jatkumaan entistä pidempään ja nollakoroista irtautuminen näyttää entistä vaikeammalta. Näillä tekijöillä on merkitystä silloin, kun arvioidaan eläkevaroille saatavia pitkän ajan sijoitustuottoja ja sijoitustoiminnan riskejä.
Pandemia voi vaikuttaa myös väestöennusteisiin. Jää nähtäväksi missä määrin pandemia vaikuttaa koko vuoden kuolleisuuslukuihin eri maissa. Pandemian ilmaantuminen ja kuolleisuuden nousu ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa arvioihin elinajan odotteen kasvusta. Ei ole myöskään mahdotonta, että koronakriisillä olisi vaikutus syntyvyyteen.
Teksti on julkaistu laajempana versiona 6.4. ilmestyneessä Työeläke-lehdessä.
Lomautusten ja eläkemaksuihin tehtävien leikkausten lisäksi työeläkeyhtiöiden tuloja pienentänee tänä vuonna myös esimerkiksi ylityökorvauksien ja tulospalkkioiden jääminen aiempia vuosia pienemmiksi, sekä yritysten todennäköiset tulevat maksuhäiriöt eläkemaksuissa. Lienee aika todennäköistä, että osa niistä yrityksistä, jotka saavat 3 kuukauden jouston työeläkemaksuihin, käyttävät mahdolliset jäljellä olevat varansa ja tulonsa jouston aikana muiden laskujen maksamiseen, jättää eläkemaksut roikkumaan, ja hakeutuu joustoajan päätyttyä kassa tyhjänä ja helposti myytävissä oleva omaisuus valmiiksi myytynä konkurssiin (joka tulee raukeamaan nyt ehkä monessa tapauksessa varojen puutteeseen, koska pesään ei tule jäämään monessa tapauksessa varoja edes pesänhoitajan palkkioiden maksamiseen, saati rahojen jakamiseksi velkojille). Konkurssipesien realisointitulotkin voivat jäädä nyt tavanomaista pienemmiksi. Esimerkiksi jostain ravintolakalusteista ei realisoitaessa tulla saamaan kuin ehkä murto-osa rahaa totuttuun verrattuna, kun sadat tai jopa tuhannet muut yritykset koittavat realisoida samaan aikaan samanlaisia asioita, joille ostajia ei nyt kauheasti kenties löydy. Osa työntekijöistä on ottanut myös palkatonta vapaata, kun koulut on kiinni, ja alle kouluikäiset lapsetkin ovat kotona. Palkaton vapaa ei kerrytä eläkemaksuja, joten nämä toimet alentavat myös työeläkeyhtiöiden tuloja. Kotihoidontuen saajien määrät pomppaavat todennäköisesti lähikuukausien tilastoissa ylöspäin. Kotihoidontukiaika kerryttää saajalleen eläkettä, mutta ei eläkeyhtiöiden taseeseen, koska niihin liittyviä valtion maksamia eläkemaksuja ei rahastoida.
Lisäksi eläkeyhtiöiden maksutuloa pienentänee ja maksumenoa kasvattanee eläkkeelle jäämisten kasvu. Töiden loppuessa moni aikaistanee nyt eläkkeelle jäämistään verrattuna siihen, kuinka olisi muuten toiminut. Osa jää vanhuuseläkkeelle nostettuaan ensin ansiosidonnaisia työttömyyskorvauksia sen aikaa kun niitä saa, jolta ajalta kertyy myös eläkettä. Osa jäänee töiden loputtua nyt vanhuuseläkkeelle suoraan töistä, pidettyään ensin kertyneet lomat. Eläkkeelle jäämiset lisäävät työeläkeyhtiöiden maksamaa eläkkeiden kokonaismäärää.
Suomen tilastoissa on näkynyt poikkeuksellisen vähän kuolleita viime viikkoina, mikä johtunee pandemiasta. Tänä vuonna kausi-influenssaan kuolleiden määrät näyttävät jäävän poikkeuksellisen pieniksi, johtuen koronan takia tehdyistä toimenpiteistä, kuten kontaktien vähentämisestä. Lähivuosien aikajänteellä toisaalta mm. kiirettömän hoidon antamatta jättäminen ja päivystyspalveluiden välttely johtanee monin ylimääräisiin kuolemiin, kun sairauksia jää ajallaan diagnosoimatta ja hoidot ajallaan antamatta, monet kuntoutukset jäävät antamatta ja niin edelleen. Jos käsienpesurutiinit ja monet muut hygieniaa parantavat käytännöt jäävät ihmisillä käyttöön, saattaa se toisaalta vaikuttaa pitkällä aikajänteellä keskimääräistä elinikää pidentävästi.
Mihin muuten mahtaa perustua oletus siitä, että nollakorkojen aika jatkuisi? Korot ovat viimeisen kuukauden aikana nousseet enemmän kuin aikoihin, ja on vaikea nähdä, miksi korkojen kohoaminen esimerkiksi yrityslainoissa ei jatkuisi, jos luottohäiriöriskien todennäköisyys on kasvanut ja näyttää kasvavan yhä. Keskuspankkikorkojen pysyminen nollan alapuolella ei välttämättä tarkoita sitä, että muutkin lainat pysyisivät nollakorkoisina. Jopa lähes paikallaan pitkään pysynyt 12 kuukauden euribor on harpannut kuukauden aikana jopa noin 0,2 % ylöspäin, vaikka keskuspankkikoron nostoista ei keskuspankki ole edes vihjannut, ja monet yrityslainojen tuottovaatimukset ovat ottaneet suorastaan harppauksia ylöspäin. Työeläkejärjestelmän nykyisten korkosijoitusten nykyarvot lienevät myös alentuneet alkuvuoden aikana, koska uusia lainasijoituksia saa nyt tehtyä korkeammilla koroilla kuin mitä kuukausi sitten tarjottiin. Eläkeyhtiöiden tuottoja alentaa myös se, että esimerkiksi vuokratuloja jää lähikuukausina aiempaa enemmän saamatta. Lähikuukausina nähtäneen sekä sovittuja maksualennuksia (joista osa eläkeyhtiöistä on tiedottanut) että myös vuokranmaksuhäiriöiden kasvua. Tavanomaista suurempi osa työeläkeyhtiöiden vuokratuotoista jäänee tämän vuoden aikana saamatta vuokralaisten ajautuessa konkurssiin tai yrityssaneerauksiin.
Vielä jatkoa. Tänä vuonna tavanomaista useampi palkansaajakotitalous saanee kotihoidontukea. Kotihoidontukea voi saada myös palkansaaja, kunhan lapsi ei ole samaan aikaan kunnallisessa päivähoidossa. Nyt moni etätyöntekijä toimii sekä työntekijänä että lapsensa tai lapsiensa kotihoitajana. Kotihoidontuesta voi saada hieman lisätuloa, jolla perhe saa ostettua mm. ruokaa ja muuta. Tilanne on monessa perheessä todennäköisesti kuitenkin nyt aika rankka.
Pitkäaikaisia vaikutuksia koronapandemiasta voi tulla eläkejärjestelmään myös esimerkiksi sitä kautta, jos mielenterveydelliset ongelmat nyt yleistyvät ja pääsevät etenemään joissain tapauksissa pitkällekin kun moni on jaksamisensa äärirajoilla neljän seinän sisällä ilman, että ulkopuolista apua saa nyt välttämättä kohtuullisessa ajassa edes sitä hakea yrittäessään. Ihmisten toisistaan eristämisellä voi olla mielenterveydellisiä seurauksia, etenkin jos tilanne jatkuu pidempään. Se voi olla rankkaa niin perheille kuin yksinasuvillekin. Jos tilanne on mielenterveydellisesti monille liian kuormittava, ja jatkuu pitkään, voi olla mahdollinen skenaario, että työikäisten ihmisten mielenterveysperusteilla tehtävien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät saattaisivat lähteä lähivuosina nousuun. Tuntematon asia on se, mitä erilaisille erityislapsille tapahtuu etäkouluaikana, joilla on jo muutenkin erilaisia oppimista vaikeuttavia tekijöitä. Osa lapsista oppii etäkoulussa paremmin kuin tavallisessa koulussa, kun kotona ei ole koulukiusaajia eikä iso osa ajasta kulu enää muiden luokkalaisten aiheuttamien järjestyshäiriöiden poistumisen odotteluun, mutta osalle koululaisista etäopiskelu voi tuottaa erityisvaikeuksia. Se ei ole tulevien vuosikymmenten eläkemaksujen kertymisen kannalta oletettavasti hyvä asia, jos esimerkiksi paljon erityislapsia tipahtaa koulujärjestelmässä nyt kärryiltä.
Tässä on monia perusteltuja ja huolestuttavia näkökohtia, jotka voivat heikentää eläkelaitosten maksutuloa koronakriisin aikana. Korkotason suhteen oma arvioni on, että Euroopan ja USA:n keskuspankit tulevat pitämään ohjauskorkonsa nollan tuntumassa varsin pitkään. Tämä välittyy aika suoraan valtioiden maksamiin korkoihin. Yrityslainojen riskilisät tietysti vaihtelevat markkinatilanteen mukaan.