Koronavuoden sijoitustuotot olivat kohtalaiset
Eläketurvakeskuksen vuosittaisessa kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 eläkesijoittajaa. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja kiinnostavia, mutta lopulta pitkäaikainen tuotto on tärkeintä. Viime vuosi eli koronavuosi oli suomaisille eläkelaitoksille melko vaikea, vaikka tulos olikin lopulta positiivinen.
Eläketurvakeskus julkaisee nykyään vuosittain sijoitustuottovertailuja, joissa on suurten kotimaisten eläkelaitosten lisäksi mukana joukko ulkomaisia laitoksia. Ne on valittu maantieteellisen sijaintinsa, kokonsa ja tunnettuutensa perusteella.
Ruotsalaiset eläkesijoittajat ovat luonnollisesti runsaimmin edustettuja. Tärkeitä ovat myös Norjan jättimäinen öljyrahasto, ns. valtion eläkerahasto, vaikka se ei maksakaan eläkkeitä, sekä suuret eläkerahastot Tanskasta, Hollannista ja Kanadasta, joita voi pitää eläkealan suurvaltoina.
Tuotoissa isoja eroja
Tuottovertailuista voi nähdä, että vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Ne ovat mielenkiintoisia, mutta pitkän ajan kehityksen kannalta tärkeintä on tietysti pitkäaikainen eli 10 vuoden keskimääräinen tuotto.
Vertailu kertoo, että viime vuosi oli suomalaisille eläkelaitoksille vaikea. Osakekurssien vahvan nousun myötä kaikki tekivät kyllä positiivisia tuloksia, mutta useat jäivät jälkeen ulkomaisista verrokeistaan.
Erityisen paljon kaikki jäivät jälkeen ruotsalaisesta private equityyn sijoittavasta AP6-rahastosta, joka Norjan öljyrahaston tavoin ylsi kovaan tuottotasoon vuonna 2020. Suomalaisten ongelmana on luultavasti ollut koronan aikaansaama alkuvuoden pörssilasku, joka rajoitti riskinottomahdollisuuksia ja esti siten täyden hyödyn saamisen loppuvuoden kurssinoususta.
Vakavaraisuussäätely rajoittaa riskinottoa Suomessa
Tässä yhteydessä haittana voisi pitää eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäätelyä, mutta se ei selitä kaikkea: säätelystä huolimatta Ilmarinen menestyi viime vuonna hyvin, ja toisaalta vapaammin sijoittava Keva ei yltänyt hyvään tuottotasoon.
Pitkän ajan tuottoja tarkasteltaessa vakavaraisuussäätelyllä voi olla enemmän vaikutusta. Se rajoittaa jossain määrin riskinottoa ja voi joissain oloissa pakottaa myötäsykliseen sijoittamiseen. Molemmat tekijät voivat vähentää pitkän ajan tuottoja. Vertailusta voi saada lievää tukea tällaiselle näkemykselle.
Ilman rajoituksia toimivat pitkäaikaiset puskurirahastot ovat saaneet parempia tuottoja kuin vakuutusyhtiötyyppiset sijoittajat. Suomalaisten joukossa parhaiten on menestynyt Kirkon eläkerahasto, joka on myös luonteeltaan puskurirahasto.
Sijoitustuottovertailuissa eräät tanskalaiset ja hollantilaiset suuret rahastot ovat menestyneet pitkään erittäin hyvin. Tähän eivät ole syynä niinkään osakesijoitukset vaan se, että ne ovat vastuitaan suojatakseen sijoittaneet pitkäaikaisiin korkosijoituksiin.
Pitkien korkojen kauan jatkunut lasku yhä alemmas (viime vuonna käytiin luultavasti pohjalla, kun 30 vuoden korko painui jo lähes nollaan) on jatkuvasti nostanut näiden sijoitusten pääoma-arvoja, mikä on näkynyt hyvinä sijoitustuottoina. On kuitenkin syytä kysyä, mitä näille sijoittajille tapahtuu, jos korkotaso vielä joskus nousee selvästi nollan yläpuolelle.
Eläketurvakeskuksen vuosittainen kansainvälinen sijoitustuottovertailu antaa hyvän yleiskuvan siitä, missä mennään. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vertailusta ei kuitenkaan voida tehdä, tilanteet joka tapauksessa vaihtelevat eri maissa hyvinkin monen muuttujan suhteen.
Lue lisää:
- Kansainvälinen tuottovertailu: Koronavuosi toi pelättyä paremmat tuotot eläkerahastoille (Tiedote 20.5.2021)
- Kansainvälinen sijoitustuottovertailu: reaalituotot, allokaatiot, sijoitusvarallisuus, toimijat ym. Mukana myös sovellus, jolla voi tutkia tuottojen kehitystä (Eläkevarojen sijoitustuotot Etk.fi:ssä)
