Kevytyrittäjyys – vaivatonta yrittäjyyttä vai pakkoyrittäjyyttä?
Kevytyrittäjyys eli oman työnsä laskuttaminen laskutuspalveluyrityksen kautta ilman varsinaisen yrityksen perustamista on monelle kätevä tapa ansaita tuloja ja myydä omaa osaamistaan. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan näytä olevan kaikkien kohdalla oma-aloitteisesti valittu reitti ansioiden saamiseksi. Joskus kysymys voi olla jopa pakkoyrittäjyydestä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen, Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen järjestämässä Reilua työelämää -infotilaisuudessa eri viranomaiset kertoivat kevytyrittäjiin liittyvistä havainnoistaan. Vaikka suurella osalla laskutuspalvelua käyttävistä kevytyrittäjistä asiat ovat kunnossa, havainnoissa näkyy myös ilmiöön liittyvää nurjaa puolta.
Kevytyrittäjillä on epätietoisuutta omasta asemastaan
Vaikuttaa siltä, että kevytyrittäjät eivät aina ymmärrä omaa rooliaan ja siihen liittyviä velvollisuuksiaan. Asiaa ei myöskään helpota se, että eri viranomaiset tulkitsevat kevytyrittäjän roolin eri tavalla. Verottajan näkökulmasta kevytyrittäjä saattaa olla palkansaaja, kun taas eläkevakuuttamisen näkökulmasta kevytyrittäjä on lähtökohtaisesti yrittäjä, jonka tulee huolehtia itse eläkevakuuttamisestaan.
Epätietoisuutta on siitä, kenen tulisi huolehtia kevytyrittäjän työeläkevakuuttamisesta, eli toimiiko kevytyrittäjä yrittäjänä vai onko hän työsuhteessa toimeksiantajaan. Jos työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kysymyksessä on työsuhde ja työnantajan tulee vakuuttaa työntekijänsä. Työsuhde saattaa syntyä toimeksiantajaan ja joissain tapauksissa myös laskutuspalveluyritykseen, jos laskutuspalveluyritys harjoittaa työvoiman vuokrausta.
Tietoista hyväksikäyttöä esiintyy
Viranomaisten sekä ammattiliittojen tilaisuudessa esiin tuomat havainnot kertovat karua kieltä kevytyrittäjyyden nurjasta puolesta. Työn suorittajaa käytetään hyväksi maksamalla laskutuspalvelun kautta korvaus työstä tai jopa selkeästi työsuhteeseen perustuva palkka. Työsuhteinen työ naamioidaan kevytyrittäjyydeksi, ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään tai työtä ei tarjota kuin kevytyrittäjille.
Eläketurvakeskus on tehnyt vastaavia havaintoja. Vakuuttamisen valvonnassa on tullut esiin tapauksia, joissa perinteisesti työsuhteessa tehtyä työtä on siirretty laskutuspalvelun kautta laskutettavaksi. Eläketurvakeskus on myös antanut useita soveltamisalaratkaisuja, joissa laskutuspalveluyrityksen kautta laskutettu työ on katsottu työntekijän eläkelain piiriin kuuluvaksi.
Viranomaiset puuttuvat hyväksikäyttöön
Viranomaiset kertoivat tilaisuudessa esimerkkien avulla, minkälaisia hyväksikäyttötilanteita kevytyrittäjyydessä on havaittu. On hyvä, että epäkohdat tuodaan esiin, koska silloin niihin osataan myös puuttua. Kukin viranomainen valvoo omalta osaltaan työhön liittyvien velvoitteiden noudattamista ja puuttuu epäkohtiin lain sallimissa rajoissa. Tärkeää on myös kevytyrittäjien informointi työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Eläketurvakeskuksen yhtenä tehtävänä on työeläkevakuuttamisen valvonta. Kevytyrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta on osa Eläketurvakeskuksen säännöllistä vakuuttamisen valvontaa. Vaikka kevytyrittäjän eläkevakuuttamisen lähtökohtana on yrittäjän eläkelaki, pelkkä laskutuspalvelun käyttö ei ole ratkaisevaa, vaan tilanne arvioidaan kunkin tapauksen tosiseikkojen perusteella.
Sovellettava työeläkelaki ei ole osapuolten sovittavissa oleva asia. Haasteen muodostaa kuitenkin se, että aina osapuolilla ei ole halua selvittää asiaa, jotta oikea tilanne saataisiin selville.
Kuka tahansa voi puuttua epäkohtiin
Todennäköisesti iso osa kevytyrittäjyydestä on kuitenkin aitoa, vaivatonta yrittäjyyttä. Epäkohtia havainnoimalla ja niistä kertomalla tietoisuus työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä ikävistä ilmiöistä lisääntyy. Viranomaiset hoitavat oman roolinsa, mutta on hyvä muistaa, että kuka tahansa voi reagoida havaitsemiinsa epäkohtiin.
Tilaisuudessa annettiin vinkkejä siihen, miten työperäisen hyväksikäytön voi tunnistaa ja miten siihen voi puuttua.
Lue lisää:
Tutustu Reilua työelämää -tilaisuuden materiaaleihin
Kevytyrittäjyyttä koskevia aiempia blogeja:
Monika Sievänen: Kuka vastaa kevytyrittäjän työeläkevakuuttamisesta?
Markus Palomurto: On vain yhdenlaisia yrittäjiä
Tosta jutustasi puuttuu yksi melkeinpä isoin ja yleisin syy kevytyrittäjyyteen Suomalaisilla..?
Koen itse olevani semmoinen eli olen 53 vuotias kohta 54…ja olin vaimoni omaisjoitajana n.1,5v jonka jälkeen (murehtimisen) rupesin töitä etsimään ja KUKAAN ei kukaan ottanut töihin (tein reilu 350kpl työhakemusta)..ja tässä se ISOIN syy kevytyrittäjyyteen IKÄRASISMI (vaikka ei ole, paskanmarjat!!) Nyt kevytyrittäjänä saan tehdä vaikka 250h kuukaudessa…niilläkin yrityksillä jotka eivät muuten huoli 53vuotiasta..