”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä” – tai huomatkoot vaikutuksen eläkkeessään
Minna Canthin kehotuksen taustalla oli turhautuminen siihen, että naisten kyvyt ja työpanos menivät hukkaan, kun naisten koulutus keskittyi käsitöihin ja elinpiiri rajautui kotiin. Canth ajoi naisille parempaa koulutusta ja itsenäisempää asemaa oman elantonsa hankkijana. Canthin tavoitteet eivät ole tänä päivänäkään täysin vanhentuneita, kun katsotaan esimerkiksi sukupuolten eroja ansioissa ja eläkkeissä.
Tänään vietämme Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Vaikka nykyään naiset ja miehet osallistuvat Suomessa lähes tasaveroisesti työelämään, naiset työskentelevät edelleen matalammin palkatuilla aloilla, tekevät enemmän osa-aikatöitä ja jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Tämän seurauksena myös eläke jää matalammaksi kuin miehillä.
Sukupuolten eläke-ero on huomattava
Naisen omasta työstä ansaittu, työeläkejärjestelmästä maksettu keskimääräinen vanhuuseläke oli 68 prosenttia miehen eläkkeestä vuonna 2019. Kun leskeneläke ja kansaneläkejärjestelmän eläkkeet otetaan huomioon, vanhuuseläkkeellä olevan naisen keskimääräinen eläke oli 78 prosenttia miehen eläkkeestä.
Nyt maksettavissa eläkkeissä heijastuu työelämän historia viimeisten vuosikymmenien ajalta. Eläke-ero on jatkuvasti kaventunut naisten työhön osallistumisen lisääntyessä. Kehitys on kuitenkin hidasta, ja vielä nyt työuraansa aloittavienkin sukupolvien naisten arvioidaan kerryttävän uransa aikana selvästi miehiä matalamman eläkkeen.
Palkkaerot ja perhevapaat eläke-eron taustalla
Naisten matalampien eläkkeiden taustalla ovat työmarkkinoiden sukupuolierot. Työeläkettä kertyy jokaisesta ansaitusta eurosta, ja siten naisten vähäisemmät palkkaeurot siirtyvät myös vähäisemmiksi eläke-euroiksi.
Naisten työllisyysaste (70,7 % vuonna 2020) on Suomessa lähes miesten (72,5 %) tasolla. Sukupuolten palkkaero säännöllisessä kokoaikatyössä on 16 prosenttia. Palkkaeroa selittävät suurelta osalta sukupuolten keskittyminen mies- ja naisvaltaisille aloille. Ammatillisen eriytymisen lisäksi naiset ja miehet sijoittuvat hierarkkisesti eri tason tehtäviin.
Vaikka Suomessa naiset tekevät kokoaikatyötä kansainvälisesti verrattuna yleisesti, osa-aikatyön osuus on selvästi miehiä suurempi. Vuonna 2020 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 20 prosenttia ja miespalkansaajista 10 prosenttia. Osa-aikatyö ei aina ole oma valinta, vaan syynä ovat esimerkiksi lasten tai muiden omaisten hoitovastuut.
Lastenhoidolla on huomattavasti suurempi vaikutus naisten kuin miesten työuriin. Vaikka perhevapaata on mahdollista jakaa, yleensä kotiin jää äiti. Perhevapaista kertyy eläkettä, mutta katkos vaikuttaa myös urakehitykseen ja siten ansioihin ja eläkkeeseen.
Naisten eläkkeen kannalta olennaista on katsoa eroa miesten ja naisten työeläkkeen perusteena olevassa ansiossa, joissa näkyy kokonaisuudessaan erot miesten ja naisten palkoissa ja työnteossa. Vuonna 2017 ero oli noin 25 prosenttia.
Omaan eläkkeeseen voi vaikuttaa
Elämän ja työuran valintoja tehdessä vaikutus eläkkeeseen ei usein ole päällimmäisenä mielessä. Muut tekijät saattavat painaa enemmän valitessa koulutusalaa tai tehdessä perhevapaisiin liittyviä päätöksiä.
Työuraan liittyvät päätökset eivät myöskään aina ole vapaita valintoja. Valintojen vaikutuksesta eläketurvaan kannattaa kuitenkin olla tietoinen. Vuosina 2018–2020 toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön hanke pyrki nostamaan esiin tietoa sukupuolten eläke-erosta.
Tietoa eläketurvasta löytyy, ja on olemassa keinoja myös itse vaikuttaa eläkkeen määrään:
- Kaikki parempiin ansioihin ja pidempään työuraan tähtäävät valinnat parantavat myös eläkettä.
- Naisten pidemmän eliniän voi nähdä mahdollisuutena jatkaa työntekoa ja saada lykkäyskorotusta eläkkeeseen alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.
- Perhevapaiden ja hoivavastuiden tasaisempi jakaminen edesauttaa naisten työurakehitystä. Suunniteltu perhevapaauudistus kasvattaa isän vapaakiintiötä, ja perinteisistä lapsenhoito- ja perheenelättäjärooleista joustaminen kannattaa äitien eläkkeenkin näkökulmasta.
Naisten mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään on nykyään itsestäänselvyys. Sukupuolten jyrkkä jakautuminen eri aloille, naisalojen matalammat palkat ja naisten suurempi vastuu koti- ja hoivatyöstä – usein palkallisen työn kustannuksella – osoittavat, että Minna Canthin esiin nostamat ongelmat kaipaavat edelleen huomiota.
Aiheeseen liittyvää tietoa:
Tasa-arvohanke 2018–2020: Sukupuolten eläke-erojen pienentäminen (stm.fi)
Naisten ja miesten eläke-erot. Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin (valtioneuvosto.fi)
Sukupolvet vaihtuvat, sukupuolten eläke-erot pysyvät (Blogi ja tutkimus, Suvi Ritola)
Nainen, haluatko saman eläkkeen kuin mies? (Blogi, Noora Järnefelt)
Perhevapaista eläkettä | Työeläke.fi
Minna Canth: Naiskysymyksestä – Wikiaineisto (wikisource.org)
