Hyvätuloisista palkansaajamiehistä suuri osa matalasti koulutettuja
Kun verotiedot julkaistaan, julkisuudessa huomio keskittyy usein hyvätuloisiin johtajiin ja yrittäjiin. On kuitenkin yllättävää, miten erilaisia ryhmiä hyvätuloisiin palkansaajiin sisältyy. Tarkastelen tässä tekstissä hyvätuloisten ansiotuloja koulutustason näkökulmasta.
Aineistona tässä tarkastelussa on työeläkejärjestelmän rekisteritiedot suomalaisten palkansaajien parhaiten ansaitsevasta kymmenyksestä eli ylimmästä tulodesiilistä. Tarkastelun kohteena on bruttomääräinen työeläkevakuutettu ansiotulo vuonna 2018.
Ylimpään tulokymmenykseen pääsi 5 112 euron kuukausipalkalla, miehet 5 797 eurolla ja naiset 4 299 eurolla. Hyvätuloisia palkansaajia oli runsaat 240 000, joista yllättäen naisia oli hieman enemmän kuin miehiä – 52 prosenttia.
Lähes neljännes hyvätuloisista miehistä matalasti koulutettuja
Toinen yllättävä asia paljastuu tarkasteltaessa hyvätuloisten koulutusrakennetta. Tämä näkyy kuviosta 1, joka kuvaa palkkatasoa koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. Sen perusteella korkea koulutus on merkityksellinen työmarkkinoilla menestymisen tae, mutta ei niin merkityksellinen kuin usein ajatellaan. Vähintään maisteritasoisen koulutuksen suorittaneita oli miehistä 44 prosenttia ja naisista 58 prosenttia. Korkeintaan keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli miehistä peräti 23 prosenttia ja naisillakin vastaava luku oli 13 prosenttia.
Kuviosta nähdään lisäksi kiinnostava ja paljon puhuttu sukupuolten välinen palkkaero: naisten ansiotulo oli kolmanneksen pienempi kuin miesten. Keskimäärin palkkataso tulokymmenyksen sisällä oli miehillä noin 8 500 euroa ja naisilla 6 000 euroa. Ero oli suhteellisesti samansuuruinen kaikilla koulutustasoilla.
Kuvio 1. Palkkataso koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuonna 2018, euroa kuukaudessa keskimäärin.
* Prosenttiluku on koulutusryhmän osuus ylimmästä tulokymmenyksestä
Hyvätuloiset keskimäärin 48-vuotiaita
Hyvät tulot ajoittuvat tunnetusti ja tyypillisestikin keski-ikään, kun työura etenee ylennysten myötä. Taulukosta 1 nähdään, että hyvätuloiset olivat keskimäärin noin 48-vuotiaita. Koulutusasteen mukaan tarkasteltuna alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet olivat yli 53-vuotiaita, myös tutkijakoulutuksen suorittaneiden ikä oli yli 51 vuotta. Nuorimpia olivat keskiasteen tai alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet.
Kolmas yllättävä asia ilmenee tarkasteltaessa työuran pituutta vuoden 2018 lopussa. Hyvätuloisten miesten työurakarttuma oli keskimäärin 25 vuotta ja naisten 24 vuotta. Koulutusasteiden välillä oli kuitenkin huomattavia eroja. Pisimmät työurat ovat alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla, 31 vuotta, ja lyhimmät alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla, 22 vuotta. Perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työurat olivat ikärakenne huomioon ottaen pidemmät kuin esimerkiksi maisteritutkinnon suorittaneilla.
Taulukko 1. Työura ja ikä keskimäärin koulutusasteen mukaan ylimmässä tulodesiilissä 31.12.2018.
| Miehet, työura | Miehet, ikä | Naiset, työura | Naiset, ikä | |
|---|---|---|---|---|
| Perusaste | 24 | 47 | 25 | 48 |
| Keskiaste | 24 | 46 | 24 | 47 |
| Alin korkea-aste | 31 | 53 | 31 | 53 |
| Alempi korkeakouluaste | 24 | 46 | 22 | 45 |
| Ylempi korkeakouluaste | 24 | 47 | 23 | 47 |
| Tutkijakoulutusaste | 28 | 52 | 26 | 51 |
| Yhteensä | 25 | 48 | 24 | 48 |
Hyvätuloiset yleensä asiantuntijoita tai johtajia
Hyvätuloisten yleisimmät ammatit ovat asiantuntija- ja johtaja-ammatteja kaikilla koulutustasoilla, myös perusasteen tutkinnon suorittaneissa. Asiantuntija- ja johtaja-ammattien osuus on poikkeuksellisen suuri etenkin naisilla.
Kolme neljästä hyvätuloisesta työskentelee yksityisellä sektorilla. Vähintään maisteritason tutkinnon suorittaneet työllistyivät muita ryhmiä useammin julkiselle sektorille.
Muut tulot ja verotus
Kaksi asiaa on muistettava näiden lukujen äärellä. Ensinnäkin, hyvätuloisilla on muita paremmat mahdollisuudet säästää ja kerryttää varallisuutta toisin tavoin. Tässä tarkastelussa ei ollut käytettävissä tietoja muista tuloista, kuten pääomatuloista, eli kuva kokonaistuloista jää vajaaksi. Toinen asia liittyy tulokäsitteeseen eli bruttotuloihin. Käteen jäävien eurojen näkökulmasta hyvätuloisten tilanne muuttuu, sillä progressiivinen tuloverotus tasaa palkansaajien palkkatulot tehokkaasti. Tämän tarkastelun henkilöiltä verotus leikkaa vähintään kolmanneksen. Vaikuttavatko nämä asiat koulutusryhmäkohtaisiin eroihin? Jossain määrin, mutta yleiskuva pysynee ennallaan.
Matala koulutus ei ole este menestykselle
Mitä tämän tarkastelun perusteella pitäisi ajatella usein kuultavasta väitteestä, että koulutus takaa menestyksen työelämässä? Ainakin nähdään se, että tällä hetkellä hyvätuloisista miehistä huomattava osuus on matalasti koulutettuja, mutta he silti pärjäävät ammateissaan.
Nähdään myös se, että keski-ikäisten maistereiden työurat ovat matalasti koulutettuja lyhyempiä. Eläketurvan kannalta tämä johtaa siihen, että koska myös matalasti koulutetut voivat menestyä työmarkkinoilla, he voivat myös saavuttaa aikanaan hyvän työeläketurvan. Hyvä eläke tietysti edellyttää sitä, että työura ei katkea ennenaikaisesti.
Hyvä ja ajantasainen koulutus helpottaa työllistymistä ja sillä on paljonkin merkitystä matalammissa tuloryhmissä ja tuloliikkuvuuden kannalta, mutta näyttää siltä, ettei matala koulutus ole mahdoton este menestykselle työelämässä.
Mielenkiintoinen tulos! Tehtyjä työtunteja ei ilmeisesti ole käytettävissä. Jos olisi, tuntipalkkavertailu voisi näyttää kovin erilaiselta. Alimmissa koulutustasoryhmissä saattaa olla paljon todella pitkää työviikkoa tekeviä.
No olipa yllätys. Kun ei kuluta aikaa opiskellen niin voi tehdä töitä. Ja kun on päättäväinen niin homma sujuu. Been there, seen that. Suomen verotus ei todellakaan kannusta työntekoon.