Hyvää kehitystä uhkakuvien katveessa
Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa Suomen kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.
Olin jokin aika sitten kastejuhlassa. Pieni tyttövauva katseli toimituksen ajan juhlaväkeä valppaan uteliaana kummin käsivarsilla. Vaikka ajatus tuntuu kaukaiselta, todennäköisesti tuo nyt vanhempiensa huolenpidon varassa oleva tyttövauva on 2080-luvulla vanhempiensa ja kummiensa eläkkeiden rahoittaja. Onhan hän silloin vasta kuusikymppinen, ja elinajan odotteiden perusteella vanhempien sukupolvi vielä elossa.
Suomi on yksi maailman parhaimpia maita lasten kasvuympäristöä ajatellen. Tytölle on luvassa maksuttomia palveluita ja vanhemmille perhepoliittisia tukia, joita muualla kadehditaan. Hyvät lähtökohtamme eivät kuitenkaan aina näy kehitysuskona ja luottamuksena tulevaisuuteen. Niiden rinnalla ja haastajana vallitsee myös tulevaisuuspessimismiä. Liiallisesti annosteltuna se voi ruokkia itseään. Jos moni lykkää lastenhankintaa tulevan pelossa, tästä seuraa matalampi syntyvyys, joka puolestaan tuottaa lisähaasteita eri ikäluokkien välisille eläke-, hoiva- ja hoitovastuille.
Huolipuhetta akuuttien ongelmien sijaan
Työeläkealalla huolehdimme työeläketurvasta tässä ja nyt, mutta katsomme aina myös kauas. Laskelmissa kurkotamme tämän päivän vauvojen eläkeaikaan asti. Pitkää aikaväliä tarvitaan, koska väestömuutokset ja eläkepolitiikkaa koskevat päätökset vaikuttavat täydessä laajuudessaan vasta vuosikymmenien aikajänteellä.
Tulevaisuutta koskevista ennusteista puhutaan jopa enemmän kuin tämän hetken todellisuudesta. Mediassa eläketurvauutisointi on tänä syksynä koskenut matalan syntyvyyden sävyttämää tulevaisuutta, ei tapahtunutta hyvää kehitystä. Syksyn otsikoissa on puhuttu eläkkeiden leikkaustarpeista ja maksujen nostosta, rahojen loppumisesta ja jopa aikapommista.
Kontrasti tämän hetken todellisuuteen on suuri: työeläkejärjestelmän rahoitus tässä ja nyt on hyvässä kunnossa. Meillä on maailman parhaimpien joukkoon rankattu eläkejärjestelmä. Työeläkejärjestelmän rahoitusta on hoidettu pitkäjänteisesti vähittäisten muutosten avulla. Velan sijaan meillä on varoja. Oletusten mukaisesti kehittynyt maksutulo ja kaukaa viisaasti hoidettu etukäteisrahastointi sekä tehdyt uudistukset huolehtivat siitä, että järjestelmä on laskelmien valossa rahoituksellisesti kestävä vuosikymmeniä eteenpäin.
Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa kanssamme ja iloitsisi siitä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee vasta 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.
Monet eläkeuudistusten tavoitteet on saavutettu – ja ylitettykin
Ei tähän hyvään nykytilanteeseen sattumalta ole tultu. Maksunkorotuspaineita on ennustettu aikaisemminkin, vieläpä paljon suurempina kuin mitä ennustelaskelmat nyt tulevaisuudelle näyttävät. Ja kiitos ennustetyön, ei-toivotun tulevaisuuskuvan välttämiseksi on keksitty keinot.
Puhuin vähän aikaa sitten Työeläkepäivässä viimeisimmän työeläkeuudistuksen tavoitteista ja uudistuspaketin vaikutusarviossa ennustetusta kehityksestä. Eri tekijöiden kehityksen tarkastelun tuloksena saatoin todeta, että viimeisen seitsemän vuoden aikana on saavutettu tai jopa ylitetty asetettuja tavoitteita.
Kokonaisuutena työeläkejärjestelmän rahoitustilanne on parantunut lyhyellä aikavälillä merkittävästi. Työllisten määrä, palkkasumma ja tästä saatava vakuutusmaksutulo ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan ja ennustetusti. Työeläkevaroille on saatu odotuksia paremmat tuotot. Samaan aikaan eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Kun eläkkeensaajien lukumäärä on jäänyt odotuksia pienemmäksi, myös työeläkemenon kasvu on ollut hitaampaa kuin arvioitiin. Kokonaisuutena työeläkejärjestelmän rahoitus on viimeisen seitsemän vuoden aikana vahvistunut. Oletteko nähneet tästä uutisointia?
Hans Rosling kirjoitti kirjassaan Faktojen maailma, että hyvä kehitys jää helposti huonojen uutisten ja uhkakuvien varjoon. Siksi ihmisten tilannekuvat ovat usein synkempiä kuin mihin todellisuus antaa aihetta. Työeläkejärjestelmä on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Hyvä tilanne on ennakoinnin ja uhkakuviin vastanneiden uudistusten ansiota. Tukevalta pohjalta voimme vastata myös uusiin haasteisiin.
Toivotan kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta 2022!
