Hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneen kohtalo ei ole sinetöity
Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?
Hylkäyksen jälkeen monet suunnat ovat avoimia
Neljän vuoden kuluttua noin kolmannes niistä, jotka ovat saaneet kielteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen, on päätynyt työkyvyttömyyseläkkeelle päätöksen oikaisun tai uuden hakemuksen kautta. Toinen kolmannes on töissä ja neljännes työttömänä. Tämä ilmenee äskettäisestä tutkimuksestamme, jossa tarkasteltiin vuonna 2010 hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden työssäoloa, työttömyyttä ja työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä (pdf).
Hakijan työssäolotilanne eläkepäätöksen ratkaisuhetkellä vaikuttaa selvästi siihen, mihin työmarkkinatilanteeseen hylkäyksen saanut hakija myöhemmin päätyy. Ne, jotka ovat olleet töissä ennen päätöksen saamista, ovat todennäköisemmin töissä myös kielteisen päätöksen jälkeen. Työttömyys on puolestaan todennäköisempää niillä, joilla ei ole ollut kielteisen päätöksen ratkaisuhetkellä työsuhdetta. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisen todennäköisyyteen ratkaisuhetken työssäolotilanne ei juuri vaikuta.
Hylkäyksen jälkeinen työssäolo on hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Työssäolo on myös yleisempää nuoremmilla hakijoilla, kun taas vanhemmilla hakijoilla työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on yleisempää.
Sosiaaliluokkien väliset erot hylkäyksen jälkeisessä työmarkkinatilanteessa ovat vähäisiä.
Julkisella sektorilla työskentelevillä sekä työhön paluu että työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen sen sijaan on yleistä mutta työttömyys harvinaista. Työhön paluu on myös harvinaisempaa, ja työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen yleisempää niillä, joilla on useita työkykyyn vaikuttavia sairauksia.
Hylätyn hakijan työhön paluuta pitää tukea
Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäys voi vaikuttaa kielteisesti hakijan taloudelliseen toimeentuloon. Työhön paluu terveydentilan sen salliessa on paras vaihtoehto myös yhteiskunnan kannalta. Vaikka kielteisen päätöksen saaneen on arvioitu olevan ainakin osittain työkykyinen, useimpien hakijoiden kohdalla pysyvä työhön paluu ei kuitenkaan näytä onnistuvan.
Kolmannes hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista palaa työelämään, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen ja työttömyys ovat lähes yhtä yleisiä tiloja. Erityistoimia tarvitaan, jotta kielteisen päätöksen saaneiden työkykyä ja työhön paluuta voidaan tukea.
