EVVK – eläkeasiat eivät voisi vähempää kiinnostaa
Elina Lepomäki esittää Talouselämän tuoreessa artikkelissa, että ongelmana eläkeasioissa on se, että eläkkeet eivät kiinnosta ketään. Hän sanoo olevansa ainoa ystäväpiirissään, joka menettää eläkkeiden takia yöunensa.
Kiinnostavatko eläkkeet ketään? Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisema eläkebarometri tarjoaa mahdollisuuden kysymyksen tarkasteluun, sillä se sisälsi kysymyksen ”Kuinka paljon eläketurva kiinnostaa teitä?”. Vastaajia oli 1 002 ja tulokset ovat väestöä edustavia.
Vanhempia eläketurva kiinnostaa enemmän kuin nuoria
Lienee liioiteltua sanoa, ettei eläketurva kiinnostaisi ketään, sillä 40 prosenttia vastaajista on kiinnostunut eläketurvasta joko paljon tai melko paljon (kuvio 1). Reilu kolmannes ilmoitti, etteivät eläkeasiat kiinnosta heitä.
Useimmin eläketurva kiinnostaa vanhuuseläkeikää lähestyviä. Kun eläkkeelle siirtyminen tulee ajankohtaisemmaksi, kiinnostus eläketurvaan kasvaa. 35–49-vuotiaista eläkkeet kiinnostavat noin kolmasosaa ja alle 35-vuotiaista joka neljättä.
Peräti viidennes suomalaisista ajattelee EVVK
Eläkebarometrissä kysyttiin myös vastaajien kokemasta eläketurvan tuntemuksesta sekä luottamuksesta eläkejärjestelmään. Väestötasolla 33 prosenttia koki tuntevansa eläketurvaa joko hyvin tai melko hyvin ja 59 prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa ”luotan suomalaiseen eläketurvaan”.
Yhdistämällä näiden kolmen kysymyksen (kiinnostuksen, tuntemuksen ja luottamuksen) vastaukset saadaan esiin kiinnostavia ryhmiä.
Kiinnostavin niistä tässä yhteydessä on ryhmä, joka vastaa jokaiseen kolmesta kysymyksestä kielteisesti: eläkkeet eivät kiinnosta, sen lisäksi eläketurvaa ei tunneta eikä eläkejärjestelmään luoteta. Kutsun ryhmää tässä EVVK:ksi. Jopa 21 prosenttia vastaajista kuuluu EVVK-ryhmään, ja muodostuneista ryhmistä se on toiseksi suurin.
Naiset ja 25–49-vuotiaat tyypillisiä EVVK:laisia
Naisista vajaa neljännes ja miehistä vajaa viidennes kuuluu EVVK-ryhmään. Logistinen regressiomalli osoittaa naisilla olevan miehiin verrattuna 1,5-kertainen riski kuulua kyseiseen ryhmään (taulukko 1). Sukupuolten välinen ero on kiinnostava, ero näyttäisi kohdistuvan ensisijassa luottamukseen, sillä tuntemuksen ja kiinnostuksen suhteen sukupuolten välillä ei ole merkittävää eroa.
Suurin joukko EVVK-ryhmässä ovat 35–49-vuotiaat. Heistä ja myös 25–34-vuotiaista joka kolmas kuuluu kyseiseen ryhmään. Näiden ikäryhmien todennäköisyys kuulua EVVK-ryhmään onkin yli 5-kertainen suhteessa vanhempiin ikäryhmiin.
Vaikka ryhmän riski on korkea, en usko heidän menettävän yöuniaan eläkeasioiden takia – nukkuakseen huonosti eläkeasian pitäisi kaiketi kiinnostaa.
Kiinnostuksen ja tuntemuksen suhde luottamukseen ei ole yksioikoinen
Edellä piirtyi ehkä huolestuttavakin kuva alle 50-vuotiaista. Tilanne ei kuitenkaan ole yksioikoinen. Kiinnostus, tuntemus ja luottamus eivät kaikilla käy käsi kädessä.
Suurin yksittäinen ryhmä ei ollut kiinnostunut eläketurvasta ja eikä kokenut tuntevansa sitä, mutta kuitenkin luotti eläkejärjestelmään. Heitä vastaajista oli 26 prosenttia*. Sukupuolten, ikäryhmien tai koulutusryhmien välillä ei löytynyt merkittäviä eroja siinä, kuuluivatko he tähän ryhmään vai ei.
Eläkejärjestelmän luottamuksen ja alan viestinnän kannalta kuva on haasteellinen, yhtä lääkettä ei ole: se mikä toimii jollakin, ei välttämättä tehoa toisilla. Yhdellä kiinnostus on yhteydessä luottamukseen, toisella ei. Yhdellä tuntemus, toisella taas ei. Yöunia ei toivottavasti kenenkään tarvitse kuitenkaan menettää.
* Kolmanneksi suurin ryhmä muodostui niistä, jotka olivat kiinnostuneet, kokivat tuntevansa eläketurvaa ja luottivat eläkejärjestelmään. Heitä vastaajista oli 14 prosenttia. Neljänneksi suurin ryhmä oli ne, jotka luottivat eläkejärjestelmään, olivat siitä kiinnostuneita mutta eivät kokeneet tuntevansa eläketurvaa. Heitä oli reilu 10 prosenttia vastaajista, muut ryhmät olivat selvästi pienempiä.
