Eurooppalainen vertailu: miten pienituloiset eläkeläiset tulevat toimeen arjessaan?
Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.
Ikääntyneiden toimeentuloa tarkastellaan usein pienituloisuuden eli köyhyysriskissä elämisen kautta. Pienituloisuus vaikeuttaa toimeentuloa eri tavoilla. Haastatteluissa pienillä tuloilla elävät ikääntyneet ovat kuvanneet toimeentulonsa perustuvan siihen, että he suunnittelevat kulutuksensa erittäin huolellisesti.
Yllättäviin isoihin menoeriin, kuten kodinkoneiden rikkoutumiseen tai lääkärikuluihin, varautuminen aiheuttaa huolta. Näitä tilanteita varten olisi hyvä olla säästöjä, jotta ei jouduttaisi ottamaan velkaa – siltä moni toivoo välttyvänsä. Halusimme saada aiempaa paremman kuvan siitä, miten suhteellisessa köyhyydessä eläminen näkyy ikääntyneiden päivittäisessä toimeentulossa.
Tutkimme eurooppalaisen tulo- ja elinolokyselyn (EU-SILC) 2018 avulla, kuinka usein köyhyysriskissä elävät yli 65-vuotiaat kokevat tavanomaisten menojensa kattamisen joko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Lisäksi selvitimme, kuinka usein he eivät pysty maksamaan suurempaa yllättävää laskua. Jälkimmäinen kysymys kertoo siitä, onko henkilöllä säästöjä käytettävissään.
Tulokset kuvaavat yleisesti köyhyysriskirajan ala- ja yläpuolella elävien toimeentulovaikeuksia. Analyysissa ei huomioida sitä, kuinka lähellä tai kaukana eläkeläisten tulot ovat köyhyysriskirajasta.
Suomessa pienituloisten ikääntyvien toimeentulovaikeudet ilmenevät yllättävien menojen kohdatessa
Suomessa pienituloisten toimeentulovaikeudet näkyvät erityisesti vaikeuksina maksaa odottamattomia menoja. Tavanomaisten menojen kattamiseen löytyy paremmin keinoja (Kuvio 1).
Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa ero kyvyssä kattaa näitä erityyppisiä menoja on yksi suurimmista. Kokonaiskuvassa toimeentulovaikeudet ovat Suomessa kuitenkin harvinaisempia kuin monessa muussa maassa. Itä-Euroopassa rahat eivät useinkaan riitä tavanomaisiin eivätkä odottamattomiin menoihin.
Myös suurempituloisilla on toimeentulo-ongelmia – tulotason mukaiset erot suuria Keski-Euroopan maissa
Toimeentulovaikeudet eivät koske kuitenkaan vain köyhyysriskissä eläviä (Kuvio 2). Myös köyhyysriskirajan yläpuolella olevilla on vaikeuksia menojen kattamisessa kaikissa maissa.
Suomessa niiden ihmisten osuus, joilla on ongelmia kattaa joko tavanomaisia menoja tai sekä tavanomaisia että odottamattomia menoja, on yhtä pieni köyhyysriskirajan molemmin puolin. Kun katsotaan tilannetta, jossa ongelmia koetaan vain odottamattomissa menoissa, on korkeampituloisilla – niillä, jotka ovat köyhyysriskirajan yläpuolella – vaikeuksia selvästi harvemmin kuin pienituloisilla. Tämä kertonee siitä, että korkeammilla tuloilla eläville on karttunut enemmän säästöjä.
Köyhyysriskirajan eri puolilla elävien toimeentulo eroaa paljon esimerkiksi Keski-Euroopan maissa, kuten Ranskassa. Myös monessa Itä-Euroopan maassa, kuten Puolassa, köyhyysriskirajan alapuolella elävillä on selvästi useammin toimeentulovaikeuksia kuin heillä, jotka eivät ole köyhyysriskissä.
Tavanomaisista menoista suoriutumiseen löytyy usein keinoja
Tavanomaisten menojen maksamisessa voi olla vähemmän vaikeuksia esimerkiksi sen vuoksi, että minimieläkkeet ja muu taloudellinen tuki saattavat olla tasoltaan sellaisia, että joissakin maissa – kuten Suomessa – niillä pystytään kattamaan peruskuluja mutta ei enää säästämään. Kulutusta on myös mahdollisesti sopeutettu vastaamaan pieniä tuloja. Tavanomaisista menoista suoriutumista helpottaa myös se, jos läheisiltä saadaan käytännön apua, kuten kyytejä. Tällöin rahaa voi säästyä muihin arjen menoihin.
Tutkimuksemme pääviesti on, että tulot yksinään eivät kerro riittävästi ikääntyneiden toimeentulosta. Riittävän tasoiset eläkkeet kuitenkin turvaavat parhaiten heidän toimeentuloaan.
Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää siihen, että ihmisillä olisi mahdollista kerryttää elämänsä aikana ainakin sen verran säästöjä, että eläkeläisenä kykenisi maksamaan myös isompia tärkeitä menoeriä, kuten terveydenhuoltokuluja.
Pienituloiseksi eli köyhyysriskissä eläväksi määritellään henkilö, jonka kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanituloista.
Tutkimusartikkelimme on julkaistu Ageing & Society -lehdessä (tilaajille).
Artikkelin avoin rinnakkaistallenne Julkarissa.