EU tuo mukanaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden lisäksi meitä sitovia kansainvälisiä sosiaaliturvasääntöjä. Vapaa liikkuvuus EU:ssa ei tarkoita valinnan vapautta sosiaaliturvan osalta: ihminen ei voi itse valita tai päättää, mistä maasta hän saa sosiaaliturvaetuutensa tai mihin maahan hänen eläkkeensä kertyy.

Lähtökohta EU-alueella työskennellessä on, että työntekijään sovelletaan hänen työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädäntöä riippumatta siitä, missä maassa hän asuu tai missä maassa toimivalle työnantajalle hän työskentelee. Tällöin työntekijä saa sosiaaliturvaetuutensa fyysisen työskentelymaansa lakien mukaan ja sosiaaliturvaan liittyvät maksut maksetaan työskentelymaahan. Sama sääntö pätee niin etätyöhön kuin ns. normaaliin läsnätyöhön.

Kyseiseen sääntöön on kuitenkin EU-alueella useita poikkeuksia. Näitä poikkeuksia ovat esimerkiksi lähetetyt työntekijät, merimiehet, lentohenkilökunta, virkamiehet sekä henkilöt, jotka tekevät työtään tavallisesti useassa eri EU-maassa.

Virkamiehen etätyö Suomesta ulkomaille voi kääntää sosiaaliturvankin ulkomaille

Suomessa työtä tekevä henkilö kuuluu siis yleensä Suomen sosiaaliturvaan, mutta aina näin ei kuitenkaan ole. Tilanne voi muuttua, jos työntekijä aloittaa työskentelyn Suomen lisäksi etätyönä ulkomailla tai työtä tehdään ulkomaiselle työnantajalle.

Esimerkiksi jos työntekijä aloittaa työskentelyn ulkomaiselle julkiselle työnantajalle virkamiehenä, sosiaaliturva EU-tilanteissa kääntyykin työnantajamaahan, vaikka työntekijän työskentely- tai asuinmaa ei muuttuisikaan. EU-sääntöjen mukaan työtä voi siis tehdä 100% Suomessa ja silti kuulua toisen EU-maan sosiaaliturvaan ja saada etuudet tästä toisesta maasta.

Sosiaaliturvan siirtyminen pois Suomesta voi olla yllätys työntekijälle. Ja etuuksien hakeminen voi tuntua hankalalta, koska toisen EU-maan sosiaaliturvajärjestelmä on todennäköisesti erilainen kuin se, johon työntekijä on tottunut. Jokin etuus voi olla pienempi kuin Suomessa, mutta positiivisiakin yllätyksiä tapahtuu. Etuuksia saadakseen työntekijä joutuu myös asioimaan toisen maan viranomaisten kanssa ja usein myös vieraalla kielellä. Joskus voi myös näyttää siltä, että työkaveri on saanut erilaisen ratkaisun, mutta silloin taustalla on todennäköisesti erilainen työ- tai virkasuhde, erilainen asumistilanne tai joku muu asia, joka vaikuttaa sosiaaliturvaratkaisuun.

Yhden maan sosiaaliturvasta toiseen siirtyminen ei tapahdu automaattisesti eikä aina päivissäkään. Työntekijän etuus- ja vakuutusasioiden selvittäminen voi vaatia niin työntekijältä kuin työnantajaltakin monenlaista selvitystyötä usealta eri viranomaiselta, ja eri maista. Myös A1-todistuksen hakeminen voi olla tarpeen, jotta asiat nytkähtävät eteenpäin. Tänä aikana työntekijä voi joutua odottamaan etuuksien saamista.

Selvitä sosiaaliturvasi ennen kuin lähdet ulkomaille

Kun harkitset ulkomaille lähtöä tai ulkomaisen työn ottamista, selvitä sosiaaliturva-asiat hyvissä ajoin. Sosiaaliturvaa koskeva kansainvälinen säätely on monimutkainen kokonaisuus. Poikkeuksia riittää monen pykälän, artiklan ja ohjeen verran.

Moni ajattelee, että asuinmaa, kansalaisuus tai verotus ratkaisee oikeuden sosiaaliturvaan. EU-alueella nämä tekijät jäävät kuitenkin työskentelyn varjoon. Verotusta ja sosiaaliturvaa koskevat eri määräykset, jotka voivat johtaa siihen tilanteeseen, että kansalaisen saa sosiaaliturvansa yhdestä maasta samalla kun verorahat maksetaan toiseen maahan.

Yksin sosiaaliturvaviidakon kanssa ei tarvitse jäädä. Jos työssäsi on jokin kansainvälinen kytkös, selvitä oikeutesi sosiaaliturvaan Eläketurvakeskukselta ja Kelalta. Lisätietoa löytyy molempien viranomaisten nettisivuilta. Myös EU- komission ylläpitämältä Your Europe -sivustolta löytyy neuvoja ja muiden maiden viranomaisten yhteystietoja.

Lisätietoa aiheesta:

• ETK: Ulkomaantyön vakuuttaminen
• Kela: Kansainväliset asiat
• Your Europe: Kansalaisena ja yrittäjänä Euroopassa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ