Etelä-Korean eläketurva totisen paikan edessä
OECD-maiden nopeimmin ikääntyvä väestö haastaa Etelä-Korean eläketurvan rahoituksen. Eläkemaksut uhkaavat jopa kolminkertaistua. Taustalla on syntyvyyden sukeltaminen pohjalukemiin, eliniän ennätyksellinen piteneminen ja lähes olematon maahanmuutto. Eläketurvan riittävyys tarjoaa lisää haasteita. Vanhusköyhyys on OECD-maiden huippua. Lähes puolet yli 65-vuotiaista elää köyhyysrajan alapuolella.
Etelä-Korean kasvutarina on ollut huima. Vielä 1960-luvulla se oli elintasoltaan maailman köyhimpien maiden joukossa. Esimerkiksi bruttokansantuote asukasta kohden oli matalampi kuin monissa Afrikan valtioissa. Nykyään se on yksi maailman suurimpia talouksia. Maa on kuitenkin ennennäkemättömän väestömuutoksen edessä. Väestön nopea ikääntyminen asettaa uhkakuvia maan tulevalle kilpailukyvylle sekä koko yhteiskunnan toiminnalle. Samalla se haastaa eläketurvan rahoituksen kestävyyttä.
Matala syntyvyys näkyy konkreettisesti jo katukuvassa, sillä viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tuhansia kouluja on jouduttu sulkemaan. Kokonaishedelmällisyysluku laski 0,84:ään vuonna 2020. OECD:n tilastojen mukaan Etelä-Koreassa syntyy vähiten lapsia koko maailmassa. Lapsia on syntynyt alle yksi naista kohden jo kolmatta vuotta peräkkäin. Syntyvyyden kehitys on kuin peilikuva talouden kasvukäyrästä, sillä 1960-luvulla lapsia syntyi yli kuusi naista kohden.
OECD:n ennusteiden mukaan kehitys johtaa maailman korkeimpaan vanhushuoltosuhteeseen: 80 vanhusta 100 työikäistä kohti vuonna 2075. Tällä hetkellä vanhushuoltosuhde jää alle OECD-maiden keskiarvon.
Työeläketäkki ei lämmitä työuran loppupäässä
Etelä-Korean palkansaajat ja yrittäjät kattava kansaneläke eli kansallinen työeläkejärjestelmä (National Pension) tuli voimaan kesäolympialaisten humussa vuonna 1988. Eläketurvan kattavuus laajeni, kun vuonna 2008 tuli voimaan eläketuloista ja varallisuudesta riippuvainen vähimmäiseläke. Lisäksi eläketurvaa täydentävät yrityskohtaiset eläkejärjestelmät.
Vanhuuseläkeikä on 62 vuotta, mutta eläkeikä nousee syntymävuoden mukaan 65:een vuoteen 2033 mennessä. Varhennettuna eläke voidaan myöntää viisi vuotta aiemmin.
Työeläketurvan tavoitetaso alenee asteittain vuoteen 2028 mennessä aiemmasta 50 prosentista 40 prosenttiin työuran aikaisista keskiansioista. Työskentely 60 ikävuoden jälkeen ei kuitenkaan kartuta eläkettä, eikä tältä ajalta myöskään peritä eläkemaksuja, ellei työntekijä vakuuta työeläketurvaansa vapaaehtoisesti. Tällöin työntekijän maksettavaksi tulee koko 9 prosentin maksu, joka muutoin jakaantuu puoliksi työnantajan kanssa.
Ikääntyneillä korkea työllisyys ja korkea köyhyysriski
Harvalla eteläkorealaisella on mahdollisuutta jäädä vielä vanhuuseläkeiässäkään eläkkeelle. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on erittäin korkea. Esimerkiksi 65–69-vuotiaiden ryhmässä 46 % kaikista korealaisista työskentelee, mikä on yli kaksinkertainen OECD:n keskiarvoon verrattuna (22 %). Työmarkkinoilta poistumisiällä mitattuna eteläkorealaiset ovat 72 vuoden iällä OECD-maiden kärjessä.
Korkeista työllisyysluvuista huolimatta lähes puolet maan yli 65-vuotta täyttäneistä on pienituloisia. Tämä on selkeästi suurempi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin (14 %). Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle puolet kansallisesta mediaanitulosta.
Ei ole itsestään selvää, että työeläkejärjestelmän kypsyminen vähentää merkittävästi vanhusköyhyyttä. Työnantajat näyttävät olevan melko haluttomia pitämään 55+ -työntekijöitä palkkalistoillaan ja yleisenä käytäntönä on, että eroamisikä on asetettu 60 ikävuoteen tai jopa sen alle. Monet ikääntyneet ovat pakotettuja jatkamaan työuraansa pätkätöissä, yrittäjinä tai ylipäänsä matalapalkkaisissa töissä. Yhdessä työuran loppupään ansioiden omaehtoisen vakuuttamisen kanssa eläkekarttuma jää vaatimattomaksi.
Eläkevarat uhattuna – eläkemaksu kolminkertaistuu
Vanhuus- ja perhe-eläkemenot olivat noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018, mikä on matalimpia koko OECD-alueella ja selvästi alle OECD:n keskiarvon (8 %). Vuoteen 2060 mennessä eläkemenojen on arvioitu nousevan kahdeksaan prosenttiin.
Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Valtion puskurirahasto (National Pension Fund) on yli 600 miljardin sijoitusvarallisuudella maailman kolmanneksi suurin. Sijoitusten arvo oli 43 prosenttia BKT:hen verrattuna vuoden 2020 lopussa.
Viimeisimpien laskelmien mukaan eläkevarojen on arvioitu loppuvan vuoteen 2060 mennessä, mikäli työeläkejärjestelmän rahoitusta vahvistavia uudistuksia ei tehdä ja maksu säilyy muuttumattomana. Siirtyminen jakojärjestelmärahoitukseen tarkoittaisi, että maksutaso nousisi nykyisestä yhdeksästä prosentista 30 prosenttiin.
Osallistu ETK:n Etelä-Korea -webinaariin lokakuussa
Etelä-Korean eläkkeiden tulevaisuus ei näytä ruusuiselta ilman uudistuksia. Korealaiset ovat hakeneet oppia Pohjoismaista ja erityisesti Suomesta. Torstaina 7.10. klo 9-11 Eläketurvakeskuksen ja The Korean Pension Associationin kansainvälinen webinaari on osa tätä jo vuosikausia jatkunutta yhteistyötä. Ilmoittaudu alla olevasta linkistä ja tule seuraamaan mitä keinoja maan asiantuntijat näkevät ratkaisuina eläkejärjestelmän kestävyyden parantamiseksi ja vanhuuseläkkeiden takaamiseksi.
International Symposium on Pensions of South Korea and Finland: Demographic Challenges and Future Responses
Ajankohta: 7.10. klo 9-11.
Puhujat:
- Cho Young-tae, professor (Seoul National University): The recent demographic challenges of Korea
- Kim Soo-wan, professor (Kangnam University): The financial projections of Korean public pensions and future reform directions.
- Ismo Risku, Head of Department, Planning (ETK): Demographic challenges and their fiscal impact on public pensions in Finland
- Mikko Kautto, managing director (ETK): Future reform directions of public pensions in Finland
Kommentaattorit:
- Choi Young-jun (Yonsei University)
- Mika Vidlund (ETK)
Tilaisuus striimataan Youtube-videopalveluun. Katselulinkki lähetetään osallistujille muutama päivä ennen ajankohtaa. Webinaarikieli on englanti.
