Työeläkejärjestelmän keskeisenä tavoitteena on turvata tulotason säilyminen kohtuullisena eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tulotason muutosta kuvataan usein eläkkeen korvaussuhteen avulla, jolla tarkoitetaan työeläkkeen ja sitä edeltävän työtulon suhdetta. Eläkkeen korvaussuhde kertoo kuitenkin vain osatotuuden tulojen muutoksesta.

Korvaussuhde lasketaan vain työstä eläkkeelle siirtyneille

Korvaussuhde sopii parhaiten tilanteisiin, joissa henkilö siirtyy pysyvästä työstä suoraan kokoaikaiselle työeläkkeelle. Korvaussuhdetta ei voi laskea henkilöille, joilla ei ole eläkettä edeltäviä palkkatuloja esimerkiksi työttömyyden tai työvoiman ulkopuolella olon vuoksi.

Korvaussuhde huomioi ainoastaan osan tuloista

Toimeentulo on monen tulolajin kokonaisuus. Eläkeaikana henkilö voi saada esimerkiksi työtuloa ja ennen eläkettä työttömyyskorvausta. Toimeentuloon vaikuttavat myös omaisuustulot. Verotuksella on lisäksi merkitystä, sillä tulojen muuttuessa verotuskin muuttuu.

Selvitimme tuoreessa tutkimusartikkelissamme, miten tulot muuttuvat eläkkeelle siirryttäessä, kun mukana ovat kaikki eläkkeelle siirtyneet ja tulojen muuttumista arvioidaan brutto- ja nettotulojen perusteella. Bruttotulot sisältävät henkilön kaikki tulot, ja nettotulot tarkoittavat bruttotuloja maksettujen verojen jälkeen. Tarkastelun kohteena olivat vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneet, joiden tulokehitystä seurattiin vuosina 2013–2020.

Vain 60 prosenttia siirtyi vakaasta työstä eläkkeelle

Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyi noin 70 500 henkilöä. Tästä joukosta noin 60 prosenttia oli ollut koko eläkettä edeltävän seuranta-ajan työssä ja noin neljännes puolestaan työelämän ulkopuolella. Edellisten välimaastoon kuuluvien – osittain työssä olleiden – osuus oli 17 prosenttia.

Kuinka paljon tulot todella muuttuvat?

Eläkkeelle siirtyneiden nettotulosuhteen mediaani oli 87 prosenttia eli tulot laskivat eläkkeelle siirryttäessä keskimäärin 13 prosenttia. Vakaasta työstä eläkkeelle siirtyneillä tulot alenivat viidenneksellä. Osittain työssä olleilla tulot alenivat muutaman prosenttiyksikön vähemmän. Ei-lainkaan työssä olleilla – lähinnä pitkäaikaistyöttömillä – tulot puolestaan nousivat noin kymmenyksen.

Tulokäsite vaikuttaa paitsi tulotasoon myös tulomuutoksen suuruuteen. Mitä kattavampi tulokäsite, sen pienempi tulomuutos. Kun vakaasta työstä eläkkeelle siirtyneiden tulomuutosta arvioitiin bruttotulojen perusteella, keskimääräinen tulotaso laski lähes 30 prosenttia. Perinteisellä eläkkeen korvaussuhteella mitattuna tulotaso aleni 40 prosenttia.

Kuvan ”Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneiden nettotulo-, bruttotulo- ja eläkkeen korvaussuhteiden mediaanit eläkettä edeltävän työhistorian mukaan, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Toimeentulo muuttuu eläkkeelle siirryttäessä verrattain vähän

Tutkimuksemme keskeinen johtopäätös on, että toimeentulo muuttuu eläkkeelle siirryttäessä verrattain vähän. Työllisillä nettotulot laskevat noin viidenneksen. Pienituloisilla, kuten työttömillä, nettotulot hieman nousevat. Hajonta yksilöiden välillä on kuitenkin merkittävä.

Toinen johtopäätös on se, että työeläkejärjestelmän toimeentulotavoitetta on hyvä tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Vaikka eläkeläisille työeläke on yleensä tärkein tulonlähde, myös muilla tuloilla ja verotuksella on merkitystä. Sen lisäksi, että ne vaikuttavat tulotasoon, ne vaimentavat tulomuutosta eläkkeelle jäätäessä.

Tutkimuksessa eläkeajan tulo laskettiin kolmen ensimmäisen eläkevuoden perusteella. Työeläkejärjestelmän sosiaaliset tavoitteet kattavat kuitenkin koko eläkeajan. Tulojen muuttumista olisi siksi tärkeä arvioida myös esimerkiksi 70 vuoden iässä, jolloin muiden kuin eläketulojen merkityksen voi olettaa vähentyneen. Tähän viittaa myös tutkimus, jossa vuonna 2005 eläkkeelle siirtyneiden tulokehityksestä tarkasteltiin 14 vuoden ajan (Rantala & Riihelä 2022). Tulos oli, että käytettävissä olevat tulot olivat seuranta-aikana laskeneet reaalisesti keskimäärin 10 prosenttia, mutta eläkkeen taso oli noussut 10 prosenttia.

Lähteet:

• Rantala, J. & Pyy-Martikainen, M. & Riihelä, M. (2023). Tulojen muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2023. (pdf)
• Rantala, J. & Riihelä. M. (2022). Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo vuosina 1995–2020. Teoksessa Kuivalainen, S. & Rantala, J. & Ahonen, K. & Kuitto, K. & Palomäki, L-M. & Liukko, J. (Toim.). Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo: kehitys vuosina 1995–2020. (Julkari)

Kommentit (3)

1. ”Tutkimuksemme mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä tulot eivät merkittävästi laske.”

   Omakohtaisena kokemuksena ja ympärillä olevia ihmisiä seuraamalla sanon; että soppiiko eppäillä. Meidän eläkeläisillä ei olisi mitään ongelmia, jos noin oikeasti olisi. En jaksa alkaa tarkemmin tutkimaan, mutta jokin on laskelmissa taatusti pielessä.

2. Olisin edellisen kanssa samaa mieltä: tulot melkein puolittuvat ja veroaste säilyy, kun vähennyksiä ei enää ole. Käteen jäävä raha vähenee selvästi. Vaikka kallis harrastus, työ, loppuukin, muut kulut säilyvät ja talous kiristyy selvästi.

3. Edellisen kommentoijan tavoin teit hyvän huomion. Tutkimuksen tiivistäminen on haastavaa. Blogissa mainittu lause “Hajonta yksilöiden välillä oli kuitenkin merkittävä” tarkoittaa, että kaikilla tulot eivät suinkaan pysy melko vakaana. Tästä olisi voinut sanoa enemmänkin. Esimerkiksi tutkimuksen taulukosta 4 selviää, että vakaasta työstä eläkkeelle siirtyneiden nettotulosuhteen mediaani oli 79 prosenttia (tulot laskivat 21 prosenttia). 80 prosentilla työstä eläkkeelle siirtyneistä nettotulosuhteet vaihtelivat kuitenkin 59–129 prosentin välissä, ja että 10 prosentilla tulot laskivat 41 prosenttia tai enemmän.
   T: Juha Rantala

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ