Eläkemaksu on jäävuoren huippu
Miltä tuntuisi eläkejärjestelmä, jossa lakisääteiset eläkemaksut ovat runsas kaksi prosenttia keskipalkasta, mutta keskimääräinen vanhuuseläke on yli 2000 euroa kuukaudessa? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, eikö vain? Tanskassa tällainen yhtälö näyttää kuitenkin ensi silmäyksellä olevan totta.
Olemme pureutuneet tähän yhtälöön tuoreessa vertailussamme, koska vastaavanlainen kuvio on havaittavissa monen muunkin maan kohdalla. Tanskassa lakisääteiset työnantaja- ja työntekijämaksut ovat tosin poikkeuksellisen matalat. Syynä tähän on, että maksut rahoittavat vain ATP-työeläkkeen, joka on enimmillään alle 300 euroa kuukaudessa sekä osan lyhytaikaisesta työttömyysvakuutuksen varhaiseläkkeestä. Suurin osa eläketurvasta on verovaroin kustannettavaa kansaneläkettä.
Saksassa ja Ranskassa eläkemaksu näyttää myös olevan Suomea merkittävästi alempi, vaikka eläke on jo Suomen tasoa. Lähempi tarkastelu osoittaa, että näissäkin maissa eläkemenojen kattamiseen käytetään paljolti verovaroja, mikä madaltaa työnantajilta ja -tekijöiltä vaadittavia eläkemaksuja. Pelkästään palkkapussista perittävät maksut eivät siis riitä kertomaan sitä paljonko eläketurva oikeasti maksaa.
Kun otamme kaikki edellä mainitut lakisääteisen eläketurvan rahoittamislähteet huomioon, erot maiden välillä tasoittuvat. Tämä näkyy erityisesti Tanskan ja Saksan maksutason kohoamisena.
Näillä muutoksilla Ruotsin eläkemaksutaso näyttää olevan vertailun matalin ja Suomea huomattavasti edullisempi. Ruotsin lakisääteinen eläkepaketti ei kuitenkaan ole samanlainen, koska siitä puuttuvat sairausvakuutuksesta myönnettävät työkyvyttömyyseläkkeet sekä perhe-eläkkeet. Lisäksi tästä paketista puuttuvat lähes kaikki palkansaajat kattavat työmarkkinoilla sovittavat lisäeläkkeet.
Nopea vertailu antaa vääriä tuloksia
Maiden eläketurvan maksutaso saadaan niin sanotusti samalle viivalle, kun paketoimme yhteen etuuksiltaan ja rahoituslähteiltään vertailukelpoisen kokonaiseläketurvan, joka sisältää sekä lakisääteisen että työmarkkinoilla sovitun eläketurvan. Samalla saadaan tarkempi kuva siitä kuinka suurilla osuuksilla työnantaja, työntekijä ja veronmaksajat osallistuvat eläketurvan rahoittamiseen.
Tarkastelutavan muutos paljastaa erot eläkemaksujen ja kokonaismaksujen välillä. Tanskassa muutos on rajuin, koska verorahoituksen lisäksi myös työmarkkinaeläkkeisiin peritään maksuja merkittävissä määrin. Tanska nouseekin yli keskitason kaikissa mittareissa, joista tässä blogissa on tosin käsitelty vain vertailua palkkasummaan.
Mielenkiintoista on havaita myös, kuinka Suomen asema muuttuu, vaikka meilläkin kokonaiseläkemaksu nousee verotulojen huomioimisen myötä. Suomi jää loppujen lopuksi kokonaismaksutasoa vertailtaessa keskitason alapuolelle yhdessä Ruotsin ja Saksan kanssa. Näissä maissa eläkkeisiin kerättiin maksuja ja verotuloja yhteensä 30–32 prosenttia suhteessa palkkasummaan, kun korkeimmillaan maksutuloja kerättiin lähemmäs 40 prosenttia. *
Eläkemaksutulon jakaantuminen eri lähteisiin osoittaa, että maksujen merkitys on eittämättä suuri, mutta monessa maassa verorahoituksen merkittävä osuus jakaa eläketurvan kustannuksia laajemmalle joukolle.
Loppujen lopuksi vertailu osoittaa, että eläketurvan rahoitus tulee useasta lähteestä ja nopea maksuprosenttien vertailu antaa todennäköisesti vääriä tuloksia eläketurvan kustannuksista. Näin esimerkiksi läpinäkyvyydestä kehutussa Ruotsissa missä maksujen vertailu rajautuu usein vain lakisääteisen työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeeseen.
Toisaalta maksu voi kattaa myös muita kuin eläke-etuuksia, kuten Norjassa, missä lakisääteisten eläkkeiden rahoittaminen hoidetaan osana laajempaa sosiaalivakuutusmaksua eikä varsinaista eläkemaksua ole olemassa.
Pelkkä maksutasoon tuijottaminen ei kuitenkaan kerro eläketurvan hyvyydestä tai huonoudesta. Se kertoo sen hetkisen hinnan mikä maassa tarjottavasta eläketurvasta maksetaan koko kansantalouden tasolla.
* Raportti sisältää myös Italian, mutta tässä tarkastelussa vertailukelpoista palkkasummatietoa ei ollut saatavilla. Italian eläkemaksu on lähtökohtaisesti korkea 33 % ja vertailu BKT:hen osoittaa, että myös kansantalouden tasolla maksu on korkein yhdessä Tanskan kanssa.
Lisätietoa:
Kansainvälinen eläkemaksutason vertailu
- kattaa 8 Euroopan maan kokonaiseläketurvan eli lakisääteiset vähimmäis- ja työeläkkeet sekä työmarkkinaeläkkeet
- ei sisällä vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia
- koostuu työnantajan, -tekijän ja itsensä työllistäjän maksuista sekä verorahoituksesta, jotka on suhteutettu BKT:hen ja palkkoihin
- perustuu vuoden 2020 tietoihin, jotka on kerätty kansallisista tilastoista sekä EU:n ja OECD:n aineistoista.
Etk.fi-blogissa asiantuntijat kirjoittavat myös yhdessä tuumin. Lisää Mika Vidlundin ja Antti Mielosen kirjoituksia voit lukea heidän omista blogeistaan. Mika Vidlundin Etk.fi-blogi | Antti Mielosen Etk.fi-blogi
