Eläkeasioiden tuntemisella ja luottamuksella eläketurvaan on vain heikko yhteys
Eläkeasioiden tunteminen ei juurikaan heijastu siihen, miten paljon eläketurvaan luotetaan. Erot luottamuksessa juontuvat ennemminkin väestöryhmittäisistä eroista kuin eläketurvan tuntemisesta. Yksi väestöryhmä kuitenkin muodostaa poikkeuksen: matalasti koulutetuilla eläketieto on yhteydessä luottamukseen.
Eläkeasioiden tunteminen auttaa ihmisiä paitsi tekemään omaan eläketurvaan vaikuttavia päätöksiä perustellusti, myös arvioimaan luottamusta eläketurvaan oikean tiedon pohjalta. Eläketiedon ja luottamuksen välinen yhteys ei kuitenkaan ole itsestään selvä.
Heikosti eläketurvaa tuntevat voivat luottaa järjestelmään vähemmän epätietoisuuden vuoksi. On myös mahdollista, että parempi tieto heijastuu epäluottamuksena, etenkin jos järjestelmän kestävyyteen kohdistuu haasteita.
Juuri julkaistussa tutkimuksessamme eläketiedon ja luottamuksen välisen kytköksen heikkous yllätti. Erot luottamuksessa juontuvat ennemminkin väestöryhmittäisistä eroista kuin eläketurvan koetusta tuntemisesta. Matalasti koulutetuilla paremmat eläketiedot liittyvät kuitenkin vahvempaan luottamukseen. Siksi on tärkeää, että kaikki väestöryhmät saavat riittävästi tietoa eläkejärjestelmästä.
Tavoissa mitata eläkeasioiden tuntemista on omat rajoitteensa
Eläkeasioiden tuntemista voidaan mitata kahdella tavalla: kysymällä vastaajien omaa käsitystä asiasta tai esittämällä kysymyksiä eläkejärjestelmän yksityiskohdista.
Jälkimmäisen mittaustavan haasteena on, että muutaman yksityiskohdan mittaaminen ei anna kuvaa koko järjestelmän tuntemisesta. Oma arvio eläketiedosta taas voi olla vääristynyt, mutta se voi kuvata paremmin kiinnostusta hankkia lisätietoa eläkkeistä.
Ne, jotka tietävät eläketurvan yksityiskohtia, kokevat tuntevansa eläkeasioita muita paremmin
Tiedot eläkkeen karttumisesta, yrittäjien eläkevakuutuksen merkityksestä, eläkkeiden rahoituksesta sekä eläkevakuutusmaksun suuruudesta olivat kytköksissä siihen, että oma eläketurvan tuntemista arvioitiin myönteisemmin.
Miehet, vanhemmat, korkeampituloisiin kotitalouksiin kuuluvat, yrittäjät ja eläkeläiset arvioivat tuntevansa eläkeasioita vähintään kohtalaisesti useammin kuin muut väestöryhmät.
Yksityiskohtaisilla kysymyksillä mitatun eläketiedon kohdalla väestöryhmien väliset erot olivat pienempiä: sukupuolten välillä ei ollut eroja, nuoremmat vastaajat tunsivat yksityiskohtia vanhempia vastaajia enemmän ja tuloluokkien väliset erot jäivät pieniksi. Korkeammin koulutetut ja yrittäjät kuitenkin erottuivat myös tällä mittarilla paremmin eläkeasioita tunteviksi.
Luottamuserojen taustalla väestöryhmittäiset erot
Suurin osa (70 %) työikäisistä suomalaisista kertoi pitävänsä Suomen eläkejärjestelmää luotettavana. Väestöryhmittäin tarkasteltuna luottamus oli yleisempää yli 45-vuotiailla ja korkeasti koulutetuilla.
Oma käsitys eläkeosaamisesta oli positiivisesti yhteydessä luottamukseen, eli paremmaksi osaamisensa arvioineet myös luottivat useammin eläketurvaan. Tämä yhteys kuitenkin katosi, kun huomioitiin väestöryhmittäiset erot.
Sen sijaan yksityiskohtien tunteminen ei ollut kytköksissä luottamukseen. Tulos oli jossain määrin yllättävä, sillä juuri eläkejärjestelmän yksityiskohtien tuntemisen olisi voinut olettaa heijastuvan myös luottamukseen joko sitä lisäävästi tai vähentävästi.
Matalasti koulutetuilla eläketietämys yhteydessä luottamukseen
Tarkastelimme myös eläketiedon ja luottamuksen mahdollista yhteyttä väestöryhmien sisällä. Tulosten mukaan itsearvioidulla eläkeosaamisella tai yksityiskohtaisella eläketiedolla ei ole yhteyttä luottamukseen eri sukupuoli-, ikä- tai tuloryhmiin kuuluvilla. Sen sijaan koulutustaustan suhteen kytkös löytyy.
Matalasti koulutetuilla tunteminen ja luottamus kulkevat samaan suuntaan: luottamus eläketurvaan oli yleisempää niillä perusasteen koulutetuilla, jotka arvioivat eläkeasioiden tuntemisensa paremmaksi tai jotka olivat tienneet useampia eläkejärjestelmän yksityiskohtia.
Keskiasteen koulutetuilla yhteys eläketiedon ja luottamuksen välillä sen sijaan osoittautui negatiiviseksi. Tässä ryhmässä eläkeasioiden yksityiskohtien tunteminen liittyi vähäisempään luottamukseen. Oma käsitys eläkeasioiden tuntemisesta ei kuitenkaan ollut yhteydessä luottamukseen tässä koulutusryhmässä.
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla omalla käsityksellä eläketiedoista tai yksityiskohtien tuntemisella ei ollut yhteyttä luottamukseen.
Sekä eläketieto että luottamus tärkeitä tavoitteita eläkejärjestelmän toimivuuden kannalta
Eläkeasioiden tunteminen on osa talousosaamista. Se auttaa jokaista tekemään itselle parhaiten soveltuvia päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat omaan taloudelliseen tilanteeseen.
Myös luottamus eläkejärjestelmään on tärkeä asia. Eläkejärjestelmä on luonteeltaan sukupolvien välinen sopimus, ja sen yhteydessä puhutaan vuosikymmenien mittaisista ajanjaksoista. Luottamus järjestelmän kestävyyteen on olennaista sen jatkuvuuden kannalta niin nuorten kuin vähän vanhempienkin näkökulmasta.
Tutkimusartikkeli Relationship between pension knowledge, trust in the pension system, and sociodemographic factors on julkaistu Journal of Financial Literature and Wellbeing -lehdessä.
Tutkimus perustuu vuonna 2019 kerättyyn Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyyn, johon vastasi lähes 1800 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.
