Brexit ja sosiaaliturva – mikä muuttui? Ja mitä matkan varrella tapahtui?
Brexit-soppa on jo ehtinyt hieman jäähtyä ja väljähtääkin. Mutta mistä koko brexit-keitos sai alkunsa ja mikä on lopputulos? Brexitin eri vaiheet ovat vahvistaneet ainakin ymmärrystä siitä, miten paljon EU:ssa sovituilla yhteisillä säännöksillä on merkitystä kansalaisten oikeuksiin liikkua vapaasti ja miten säännökset turvaavat myös sosiaalisia oikeuksia.
Kesäkuussa 2016 Britannia järjesti kansanäänestyksen mahdollisesta EU-erosta, jolloin enemmistö briteistä äänesti EU-eron puolesta. Unionista tehdyn sopimuksen 50 artikla mahdollistaa jäsenvaltion eron unionista. Artiklan mukaan ero on neuvoteltava kahden vuoden kuluessa siitä, kun eroava jäsenvaltio aktivoi artiklan.
Britannia aktivoi eroartiklan 29.3.2017 ja pitkien neuvottelujen jälkeen EU ja Britannia saivat aikaiseksi ensimmäisen version erosopimuksesta. Neuvottelut kuitenkin jatkuivat ja keskittyivät sopimuksettomaan eroon. Brexit-kattilassa kiehui ja kuohui, mielipiteitä ja näkökulmia heitettiin mukaan laidasta laitaan, ja välillä roiskui ylikin.
Suomessa, ja muuallakin Euroopassa tämä tarkoitti, että ryhdyttiin pikaisesti analysoimaan Britannian EU-eron vaikutuksia jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta, muun muassa sosiaaliturvan koordinaation, lähetettyjen työntekijöiden ja eläkkeiden osalta. Eihän tällaista jäsenvaltion eroa ollut ikinä aiemmin unionin historian aikana tapahtunut.
Miten Britannian EU-ero näkyi ETK:ssa?
Me Eläketurvakeskuksessa (ETK) analysoimme erosopimuksen ensimmäinen version vaikutuksia suomalaisiin, jotka työskentelevät ja asuvat Britanniassa, nyt ja tulevaisuudessa. Mitä heidän sosiaaliturvalleen tapahtuu, kun mahdollinen ero astuu voimaan?
Tämä näkyi muun muassa niin, että ennen kuviteltua eropäivää meillä oli oltava koulutus- ja viestintäsuunnitelmat omaa henkilöstöä, asiakkaita ja sidosryhmiä varten valmiina, sekä tietysti tulkinnat tapausten käsittelyä varten. Esimerkiksi Britanniaan myönnettyjen lähetettyjen työntekijöiden A1-todistusten voimassaolo päättyisi sopimuksettomassa erossa ja noin 1 000 suomalaista työntekijää ja heidän työnantajansa odottaisivat tietoja, miten toimia, kun ero astuu voimaan.
Ratkaisu neuvottelujen jatkumisesta saatiin vain paria päivää ennen ilmoitettua eropäivää.
EU antoi lisäaikaa Britannialle ensin lokakuun 2019 loppuun asti ja uudestaan tammikuun 2020 loppuun. Tässä vaiheessa soppa alkoi taas kiehua niin Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa: palattiin siihen vaihtoehtoon, jossa mitä tahansa voi tapahtua. Sopimukseton ero, sopimusero tai taas lisäaikaa neuvotteluille. Valmistauduimme ETK:ssakin kaikkiin vaihtoehtoihin.
Lopulta monien vaiheiden jälkeen Britannian ero tuli voimaan 1.1.2021. Britannia ja EU pääsivät neuvotteluissa sopimukseen Britannian EU-erosta ja sen ehdoista, ja uusi kauppa- ja yhteistyösopimus solmittiin.
Moni asia nyt niin kuin ennenkin
Sosiaaliturvan osalta brexit-keitoksesta löytyy paljon vanhoja ja tuttuja makuja: työeläkkeitä maksetaan edelleen maasta toiseen. Myös lähetettyjen työntekijöiden osalta säännöt pysyivät uudessa sopimuksessa pitkälti samoina. Työntekijät voivat edelleen liikkua Suomen ja Britannian välillä ja saada A1-todistuksen, tosin lyhyemmäksi ajaksi kuin aikaisemmin.
Joitain muutoksia uusissa säännöissä on ja, riippuen henkilön tilanteesta, sovellettavana on nyt erosopimus ja sen myötä vanhat EU-säännöt tai uusi Britannian ja EU:n välinen kauppa- ja yhteistyösopimus. Sopimusten soveltaminen eri tilanteissa ei ole kaikilta osin vielä selvää, joten sopimusten tulkintatyö, ohjeiden päivittäminen ja asiakkaiden neuvominen brexitin vaikutuksista heidän sosiaaliturvaansa jatkuu edelleen.
Mitä brexitistä jäi käteen?
Juridisesti katsottuna brexit on ollut ainutlaatuinen tilanne. Eri skenaarioiden miettiminen sopimuksettomasta brexitistä uuteen erosopimukseen sekä kauppa- ja yhteistyösopimukseen, ja sopimusten välillä, on vaatinut paljon työtunteja ja taipumista sellaisiin ajatusmalleihin, joita ei ikinä aiemmin ole ollut tai tarvinnut.
Brexit-kattilan ympärillä on pyörinyt monta kokkia Britanniassa, Euroopassa ja Suomessa, kaikki omien reseptien ja mausteiden kanssa. Epävarmuus sopimusten voimaantulosta ja sisällöistä jatkui viime hetkiin saakka. Nämä asiat ovat tehneet työstä myös haastavaa.
Työ brexitin ympärillä on lisännyt kuitenkin ymmärrystä siihen, miten paljon EU:ssa sovituilla yhteisillä säännöksillä on oikeasti merkitystä kansalaisten oikeuksiin liikkua vapaasti ja miten ne turvaavat myös henkilöiden sosiaalisia oikeuksia ja sosiaaliturvaa.
Brexit teki myös selväksi ainakin sen, että yhden maan irtautuminen Euroopan unionista aiheuttaa aikamoisen sopan.
Aiheesta lisää:
Brexit ja ulkomaantyö (Etk.fi)
Sovellettava lainsäädäntö Iso-Britannian ja EU-maiden välillä (Työeläkelakipalvelu)
Sosiaaliturvan yhteensovittaminen Iso-Britannian ja EU-maiden välillä (Työeläkelakipalvelu)
