Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut hallitusohjelmaan sisältyvästä eläkeuudistuksesta päättyivät sunnuntaina illalla 19.1. julkaistuun neuvottelutulokseen. Neuvottelutulos oli heti tämän jälkeen myös median käytettävissä ja sen myötä eri tahojen arvioitavana. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli neuvottelutulosta 23.1. ja pian sen jälkeen saatiin tieto hallituksen hyväksynnästä neuvottelutulokselle, minkä jälkeen neuvottelutulos julkistettiin. Kaikki neuvotteluissa mukana olleet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hallitukset ovat nyt myös hyväksyneet neuvottelutuloksen, kun viimeiset käsittelyt olivat 27.1.

Perjantaina 24.1. Eläketurvakeskus (ETK) ja valtiovarainministeriö (VM) julkistivat alustavia arvioitaan neuvottelutuloksen vaikutuksista. ETK:n ja VM:n arviointivelvollisuus oli kirjattu hallitusohjelmaan. Tarkempia arvioita on luvassa myöhemmin julkaistavassa kolmikantaisen työryhmän raportissa. Eläketurvakeskuksen tarkoituksena on arvioida sopimuksen vaikutuksia myöhemmin vielä monipuolisemmin. Kun uudistusarvioilta jää enemmän aikaa, ryhdymme tekemään myös seuraavaa pitkän aikavälin laskelmaa.

Materiaalia eläkeuudistuksesta on siis saatu vähitellen ja eri aikoina. Tämä on vaikuttanut myös uudistuksen vastaanottoon ja sen sisällöstä käytävään keskusteluun. Kun VM:n ja ETK:n arviot ovat olleet vielä tekeillä, julkisuudessa esillä olleet muut arviot ovat olleet pitkälti laadullisia, ja niissä on näkökulmista riippuen painotettu eri asioita.

Työeläkejärjestelmää uudistetaan ilman etuuksien määräytymiseen ja ikärajoihin kohdistuvia päätöksiä

Uudistussopimus ei sisällä muutoksia eläkkeiden määräytymiseen tai ikärajoihin. Valtiovarainministeriön virkamiesarviossa ennen eläkeuudistuksen valmistelua kohteina oli hahmoteltu nimenomaan etuuspuolen muutoksista saatavia säästöjä. VM:n virkamiesarviossa esillä olivat mm. osittaisen vanhuuseläkkeen ehdot, työkyvyttömyyseläkkeiden määräytymiseen liittyvät säännöt, ns. palkattomilla jaksoilla vietettyjen aikojen eläkekarttumat ja tutkintojen ajalta kertyvät eläkeoikeudet. Mihinkään näistä ei nyt ole tulossa muutoksia.

Eläkeuudistuksen valmistelun käynnistämiseen vaikutti vahvasti valtiontalouden nopeasti heikentynyt tilanne. Yksi perustelu eläkeuudistukselle oli, että vaikuttamalla tulevaa eläkemenoa ja maksutasoa pienentävästi tehtäisiin tilaa menojen kasvuun muualla. Monen ajatukset kohdistuivat tuolloin erityisesti veronmaksajien vastuulla oleviin menoihin, mm. tutkinnoista kertyvän eläkemenon pienentämiseen.

Työeläkeuudistuksen vaikutukset kohdentuvat kuitenkin voittopuolisesti yksityiselle sektorille. Yksityisen sektorin sijoitustoimintaa tai rahastointia muuttavat säännöt eivät lähtökohtaisesti koske julkisen sektorin eläketurvan rahoitusta. Julkisen sektorin työeläkkeiden rahoitukseen vaikuttaa uudistuskokonaisuudesta suoraan vain inflaatiovakauttaja.

Eläkejärjestelmän kriitikot ovat puhuneet maksujen jatkuvasta kasvusta, vaikka maksutaso on ollut vakaa jo pitkään. Toiset taas ovat toivoneet maksujen alentamista piristysruiskeena taloudelle. Eläkeuudistussopimuksessa päätettiin, että kaikkien eläkelakien maksutasojen ankkurina toimiva TyEL-maksu säilyy vuoteen 2030 asti sillä 24,4 prosentin tasolla, jonne edellinen vuoden 2017 työeläkeuudistus sen asemoi. Jonkinlaista säätöä maksujen jakautumiseen tuo kuitenkin jo ensi vuonna työnantajien korona-alennusten takaisinmaksun loppuminen ja se, että 2017 uudistuksessa päätetty korotettu palkansaajamaksu 53 vuotta täyttäneille päättyy.

Sopimukseen kirjattu lähivuosien tasainen maksutaso antaa työnantajille, palkansaajille ja yrittäjille joka tapauksessa signaalin siitä, että maksuprosentista johtuvat välilliset työn kustannukset eivät olisi nousemassa. Se on hyvä asia työllisyyden ja investointipäätösten näkökulmasta. Sekin on varmaan hyvä noteerata, että maksun vakaana pitäminen ei tuo tilaa veronkorotuksille.

Näiden päätösten myötä tämänkertainen uudistus poikkeaa sisällöltään aiemmista isoista eläke-etuuksia muuttavista eläkeuudistuksista. Nyt ei heikennetty tulevia etuuksia eikä toisaalta päätetty myöskään maksujen korotuksista. Laskeneen syntyvyyden tuottama näkymä yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän maksutason kasvusta pyritään taklaamaan sillä, että järjestelmään yritetään saada lisärahoitusta tuotoista ja kasvattaa rahastoidun osan merkitystä.

Voi tietysti sanoa, että aikaisempien uudistusten ansiosta paineet maksua tai etuuksia koskeviin muutoksiin olivat myös vähäisempiä. Syntyvyyden rajua laskua ja haastetta rahoitukselle on toistaiseksi kompensoinut kasvava maahanmuutto ja lähihistorian hyvät tuotot.

Rahoitus oletusarvoisesti vahvistuu

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uudistuskokonaisuus vaikuttaa nykylain mukaiseen kehitykseen verrattuna maksutasonäkymää alentavasti. Vaikutusarvio perustuu stokastisten laskelmien jakaumiin ja mediaaneihin. Aritmeettisella keskiarvolla laskettuna vaikutus on noin 1,5 prosenttiyksikköä keskimääräistä maksukehitystä alentava. Näin saatu arvio keskimääräisen maksun alentumisesta ei ole sama asia kuin muutos vakiomaksutasossa.

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että stokastisilla tuottoskenaarioilla osakepainoa enemmän sisältävät allokaatiot tuottavat pidemmällä aikavälillä keskimäärin nykyistä paremmat sijoitustuotot. Laskelmaskenaarioissa ja lyhyellä aikavälillä voi tietysti käydä toisin, kun tuottovaihtelukin lisääntyy.

ETK arvioi neuvottelutulosta useilla eri mittareilla, eikä vaikutusta ole tiivistettävissä yhteen mittariin, saati valittavissa niistä merkityksellisintä. Kokonaisuudessaan isoin merkitys ETK:n laskelmissa on sijoitustoimintaan vaikuttavien eri sääntöjen muutoksilla. Kun muutoksia arvioidaan maksujakaumia koskevien tunnuslukujen valossa, sijoitustoimintaan vaikuttavien muutosten paino kokonaisuudessa on yli puolet.

Osakepainon kasvattamiseen ja pitämiseen tähtäävillä muutoksilla, kuten OLV-painon lisäämisellä ja vakavaraisuusrajan turvaavuustason laskemisella, on selvästi isoin rooli. Velkavipua ja erityisesti takaisinlainausta koskevien muutosten merkitys on näihin verrattuna pieni.

Sijoitusuudistuksen vaikutus maksunäkymään olisi saattanut olla jopa suurempikin ilman sopimukseen sisältyvää vanhuuseläkkeiden lisärahastointia. Kun muutoksilla on eri suuntaan vaikuttavia etumerkkejä, tiivistys niiden vaikutuksestakin vaikeutuu. Maksujen ja tuottojen on tarkoitus ohjautua painokkaammin tulevien eläkkeiden maksuun ja toisaalta asiakashyvitysten osuutta tuotoista ei ole tarkoitus kasvattaa.

Vanhuuseläkkeen rahastointipäätös vaikuttaa erityisesti maksun aikauraan ja miten suuri osa eläkkeestä aikanaan tulee rahastoista. Yksilötasolla tällä ei Suomen työeläkejärjestelmässä ole merkitystä eläkkeen suuruudelle.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan sijoitustoiminnan sääntömuutokset ja vanhuuseläkkeiden lisärahastointi yhdessä olisivat riittäneet julkisen talouden kestävyyden parantamiselle asetetun tavoitteen saavuttamiselle. Arvio perustuu maksun ajoittumiselle laskettavalle nykyarvohyödylle.

Maksukehitys on vakaa tämän vuosikymmenen

ETK:n arvion mukaan TyEL-maksua ja lisärahastointia koskevat päätökset vaikuttavat työeläkejärjestelmässä lähinnä maksukehityksen aikauraa koskeviin arvioihin, ei niinkään maksutasoihin. Maksutason arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta koska maksun määräytymiseen liittyy edelleen harkintaa, ja toisaalta siksi, että tästä eteenpäin toteutuvat tuotot vasta määrittävät sen, miten maksusta päätetään.

Tässä mielessä uudistuksen vaikutukset ovat epävarmemmat kuin aiemmissa uudistuksissa, joista on tiedetty suuremmalla todennäköisyydellä vaikutukset maksutuloon ja eläkemenoihin. Samasta syystä myöskään uudistuksen sukupolvivaikutuksista ei voi etukäteen esittää vahvaa arviota.

Vaikka maksutaso oletusarvoisesti laskee, voi keskustella, onko maksutaso muutosten jälkeen vakaa siten, että nykyinen 24,4 % TyEL-maksu säilyisi tulevinakin vuosikymmeninä. Viime vuosina syntyvyydessä, kuolevuudessa, maahanmuutossa, palkkasummassa ja sijoitusten tuotoissa tapahtuneet muutokset ovat heiluttaneet voimakkaasti laskelmien keskimääräistä maksunäkymää. Tilastokeskuksen lokakuiseen väestöennusteeseen perustuva uudistuslaskelma saattaisi tuottaa näkymän vakaasta maksun perusurasta, toisenlaisiin oletuksiin perustuva laskelma taas ei.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan maksutason vakautta oli tarkoitus tukea automaattisella vakauttajalla, joka olisi reagoinut rahoitusnäkymiin vaikuttaviin tekijöihin. Tällaisesta ei nyt päätetty. Sekä Eläketurvakeskuksen että valtiovarainministeriön arvioissa maksutaso on pikemminkin vähän epävakaampi uudistuksen jälkeen kuin nykylain oloissa. Tämä johtuu osakepainon kasvamisesta ja siihen liittyvästä tuottovaihtelusta.

Myöhemmässä arvioinnissa on ehkä mahdollista esittää arvioita, joissa huomioidaan myös väestönkehityksen tai palkkasumman riskejä yhdistettynä uudenlaiseen varoja koskevaan vaihteluun. Maksutaso ei tähänastisten laskelmien valossa ole vakaampi ja ennustettavampi, joten riskeihin reagointi jää myöhempien päätösten varaan.

Inflaatiovakauttajan kohdentumista ja voimakkuutta on vaikea ennakoida

Eniten kansalaiskeskustelua herättävä elementti uudistuksessa lienee maksussa oleviin eläkkeisiin vaikuttava inflaatiovakauttaja. Laskelmissa näkyvä eläkemenon muutos johtuu maksussa olevien työeläkkeiden muutoksista, ei tulevien etuuksien muutoksista kuten aikaisemmissa uudistuksissa. Inflaatiovakauttaja on nimensä mukaisesti yhteen tietynlaiseen tilanteeseen reagoiva osittaisvakauttaja, ei laajemmin rahoituksen tasapainoon reagoiva sääntö. Inflaatiovakauttajan myötä eläkkeensaaja ei voi olla yhtä varma kuin nykylainsäädännöllä, miten eläketurvan tulevaisuudessa käy. Välttämättä tilanne ei käytännössä muutu, koska indeksitarkistuksissa on ollut säännöistä poikkeavaa poliittista harkintaa aikaisemminkin.

Osa kommentoijista on pitänyt inflaatiovakauttajaa vaatimattomana tai harmittomana, eläkeläisjärjestöissä huoli sen sijaan on suuri. Mistä kovin erilaiset arviot kertovat? Yhtäältä voidaan painottaa, että ansiokehitystä voimakkaampi kuluttajahintojen muutos on harvinaista, toisaalta taas sitä, että toteutuessaan muutos voi olla suuri ja se on koko eläkeaikaan vaikuttava. Eläketurvakeskuksen vaikutusarviossa indeksivakauttajan merkitystä on arvioitu aikasarjojen valossa. Seuranta-aika vaikuttaa käsitykseen ilmiön yleisyydestä, viime vuosien huomioiminen puolestaan muuttaa voimakkaasti tuntumaa ilmiön voimakkuudesta. Ennustearvoa tulevasta historialla on rajallisesti.

Inflaatiovakauttajan myötä etuusperusteisen työeläkejärjestelmän yksi tärkeänä pidetty piirre eli eläkkeen inflaatiosuoja heikkenee. Niissä oloissa, joissa mekanismi toimii, työeläkkeensaajan eläkkeen reaaliarvo pienenee. Eläkkeensaajat ovat tällöin vastaavassa tilanteessa kuin palkansaajatkin. Vaikutus jää pysyväksi niille, ketkä sen kohteeksi joutuvat. Vaikka karkeasti arvioituna eläkkeensaajan asema heikkenee tämän uuden säännön myötä työtä tekeviin verrattuna, kohdentuminen on satunnaista, eli etukäteen ei voi arvioida keihin ja millä voimakkuudella se kohdistuu. Siksi myöskään numeerisia sukupolvivaikutuksia ei ole mielekästä etukäteen esittää.

Uudistus vaatii seurantaa

Uudistuksen tekninen sisältö on tuonut kokonaisuuden arviointiin oman vaikeuskertoimensa. Tuottomuutoksia vuosikymmeniä eteenpäin on vaikeampaa ennakoida ja kvantifioida kuin eläkemenoon tai maksutuloon vaikuttavia lakimuutoksia. ETK:n stokastisten laskelmien perusteella uudistus on oikeansuuntainen ja sillä on saatavissa tavoiteltu vaikutus, keskimäärin jopa tavoiteltua suurempanakin.

Onko uudistus riittävä? Jää nähtäväksi. Keskimääräistä vaikutusta haarukoivat laskelmat ulottuvat pitkälle, mutta käytännössä riittävyyttä testataan huomattavasti lyhyemmällä aikavälillä. Uudistus vaatii seurantaa siitä miten yksityisen sektorin työeläkevakuuttajat muuttavat sijoitussalkkujaan, millaisia tuottoja aletaan saada ja miten muut rahoitukseen vaikuttavat tekijät muuttuvat.

Vakaissa oloissa uudistetuilla säännöillä voidaan jatkaa mahdollisesti pitkäänkin.

Aiheesta muualla

• Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi – Elinkeinoelämän keskusliitto
• Talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli eläkeuudistuksesta – Valtioneuvosto
• Hallitus hyväksyi eläkesopimuksen – Purra: ”Kaikkia tavoitteita ei saavutettu, työtä riittää” – Valtioneuvosto
• Eläkeuudistuksen neuvottelutulos julki – Elinkeinoelämän keskusliitto
• Tilastokeskuksen väestöennuste 2024 -tiedotustilaisuus, 24.10.2024 Tilastokeskus | PPT

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ