Työeläkevakuuttamisen valvontaa tulorekisterin aikana
Tulorekisterin myötä sen tietojen hyödyntäjät saavat nykytilaan verrattuna ajantasaisempaa tietoa käyttöönsä. Työnantajalle siirtyminen yhteen luukkuun palkkailmoituksissa on myös tervetullut muutos.
Tiedon ajantasaisuus itsessään torjuu harmaata taloutta, koska viranomaiset ja työntekijät voivat seurata ja reagoida virheisiin nykyistä nopeammin.
Osa työnantajista yrittää välttää työnantajavelvoitteitaan myös tulorekisterin aikana. Tuo joukko on karkeasti jaoteltavissa täysin pimeitä palkkoja maksaviin, sekä niihin, jotka kyllä hoitavat velvoitteensa verottajan suuntaan, mutta jättävät työeläkevakuuttamisen kokonaan tai osittain hoitamatta.
Nyt nuo jälkimmäiset on saatu verohallinnon ja työeläketietoja ristiin ajamalla varsin kattavasti selville, virheet korjautettua ja maksutkin perittyä. Samalla on korjattu tahattomat virheet, joita niitäkin on. Vuosittainen takaisin saatu summa on ollut reilut 100 milj. euroa TyEL-vakuuttamattomia palkkoja koskien noin 15 000 työntekijän eläketurvaa.
Lisääntyykö pimeä työ?
Ajautuuko osa työnantajista nykyistä helpommin pimeän palkan maksuun, kun yhdellä ilmoituksella saa kaikki verot ja velvoitteet hoidettavakseen? En usko tämän riskin toteutumiseen laajasti, ja luultavasti palkan maksaminen pimeästi hankaloituu edelleen. Viranomaiset jatkavat pimeän työn torjuntaa, sillä eihän ilmoitusliikenteen muutos sitä automaattisesti poista.
Muuttunut asetelma edellyttää entistäkin tiiviimpää viranomaisyhteistyötä, tietojen vaihtoa ja yhteistyötä valvontamenetelmien kehittämisessä.
Entä TyEL-vakuuttamisen laiminlyönnit?
Myös tulorekisterin aikana on mahdollista yrittää työeläkevakuuttamisen laiminlyöntiä. Tilanne vastaa nykytilaa, sillä erotuksella, että väärin tiedoin tehty ilmoitus tehdään tulorekisteriin, eikä suoraan eläkelaitokseen. Uskomme laiminlyöntien määrän vähenevän, mutta kokoluokaltaan merkittävään velvoitteeseen kohdistuu ilmeinen laiminlyöntiriski.
ETK:n valvontatehtävä jatkuu
Vakuuttamisen valvonta on edelleen ETK:n lakisääteinen tehtävä (TyEL 13 luku). Laki antaa puitteet valvonnan järjestämiseksi ja myös velvoittaa ETK:n toimimaan asiassa.
Siirtymävaiheessa jatkamme nykyisin rekisterivertailuin vielä vuoden 2018 valvontaa, ja hyödynnämme siinä tehtyjä havaintoja myös tulorekisterin aikaisessa valvonnassa. Sovimme eläkelaitosten kanssa mm. virhetilanteita koskevien havaintojen tiedonvaihdosta ja selvittelypyyntöjen käsittelystä, tavoitteena katkaista uudet vilpit mahdollisimman lyhyeen. ETK:n valvonta saa laajat oikeudet tulorekisteriin ilmoitettuun tietoon. Tämä on välttämätöntä ilmoitusten oikeellisuuden arvioimiseksi ja selvittämiseksi.
Parannamme viranomaisyhteistyötä
ETKn valvonnalla on jo vanhastaan hyvät tietojensaantisäännökset sekä käytänteet aktiiviseen viranomaisyhteistyöhön. Lisäämme erityiskohteiden valvontaa (kuten suurtyömaat), joissa on paljon liikkuvaa ulkomaista työvoimaa. Hyödynnämme siinä robotiikkaa. Kehitämme valvonnan kohdentamismenetelmiä yhteistyössä verohallinnon/Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) kanssa. Pyrimme hyödyntämään HTSY:n käytössä olevia tietovarantoja ja analyysitoimintoja korkean riskin toimijoiden esiin seulomiseksi.
Varaudumme työntekijöiden aktiivisuuteen tietojensa oikeellisuuden seuraajana, sillä tietojen ajantasainen seuranta mahdollistuu tulorekisterin myötä. Työntekijätiedustelujen ja ilmoitusten määrä todennäköisesti kasvaa. Laiminlyönnit voidaan havaita ja toivottavasti katkaista pian.
Valvontamme siis muuttuu ja sitä kehitetään. Nykyään voimme varsin näppärästi ja kattavasti selvittää työnantajien muut kuin pimeänä maksamat palkat vuosi/kuukausitasolla ja erotella virhetilanteet. Jatkossa selvitykset kohdistuvat enemmän yksittäisiin palkkailmoituksiin, ja selvittelytyö on vääjäämättä manuaalista sekä hidasta ainakin aluksi. Samalla meidän kuuluu kehittää valvonnan kohdistamista suuren riskin toimijoihin, ja jossakin vaiheessa on tarpeen parantaa automaatiota valvonnan uusissa prosesseissa. Toisaalta osa perinteisestä toiminnastamme jatkuu ennallaan, kuten YEL:n massavalvonnat ja TyEL-petoksiin liittyvä selvittelytyö.
Työeläkevakuuttamisen oikeellisuuden taso on havaintomme mukaan hyvällä tolalla. En näe erityistä syytä olettaa, etteikö enemmistö työnantajista jatkossakin hoitaisi velvoitteensa asianmukaisesti. Vakuuttamisen laiminlyövään pieneen joukkoon on kuitenkin tartuttava, jotta vakuuttaminen ja järjestelmän uskottavuus olisivat hyvällä tolalla myös tulorekisterin aikana.
