Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin?
Eläketurvakeskus julkaisi tänään raportin Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen. Skenaariolaskelmien tarkoitus on selvittää eri tavoin työllistyvien maahanmuuttajien ja toisaalta maastamuuton vaikutuksia eläkemenoon ja -maksuun. Tässä bloggauksessa avaan laskelmien tuloksia erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta.
Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko
Suomeen muutetaan monenlaisista taustoista, syistä ja hyvin erilaisista maista. Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymisen on todettu olevan yhteydessä muun muassa maahanmuuton syyhyn, koulutustasoon, kielitaitoon, äidinkieleen, maassaoloaikaan ja ikään maahan saavuttaessa. Myös työmarkkinoiden rakenne ja talouden suhdanteet vaikuttavat eri tavoin eri ryhmien maahanmuuttajien työllistymiseen.
Raporttia laadittaessa maahanmuuttajat haluttiin ryhmitellä työllistymisen perusteella, jotta eri ryhmien vaikutusta eläkemenoihin ja -maksuihin olisi mahdollista arvioida. Kokonaisvaikutukset julkiseen talouteen rajattiin laskelmien ulkopuolelle. Niiden arvioimiseksi tarvittaisiin laajempi selvitys, joka ei onnistu käytetyllä laskentamallilla.
Vaikka maahanmuuttosyyn ja työllisyysasteen välillä on vahva yhteys, rekistereistä ei ole saatavissa kattavasti ja samalla käsitteistöllä sekä työllisyystietoja että maahanmuuttosyytä.
Tietojen saatavuussyistä päädyttiin tutkimaan syntymämaan ja työllisyysasteen välistä yhteyttä. Työllisyysasteena käytettiin vuosien 2008–2017 työllisyysasteiden keskiarvoa, jotta talouden suhdanteiden vaikutuksia saatiin tasoitettua.
Osasta syntymämaita Suomeen muuttaneita henkilöitä on vain vähän, joten maita oli luokiteltava jollain tavalla. Kun tarkasteltiin maahanmuuttajien syntymämaita HDI-luokittain[1], havaittiin että työllisyysaste on tyypillisesti sitä korkeampi mitä korkeampi syntymämaan HD-indeksi on. Syntymämaansa HDI-luokan perusteella maahanmuuttajat jaettiin kolmeen ryhmään:
- Ryhmä 1: hyvin työllistyvät maahanmuuttajat
- Ryhmä 2: keskimääräisesti työllistyvät maahanmuuttajat
- Ryhmä 3: huonosti työllistyvät maahanmuuttajat.
Ryhmään 1 kuuluvat pääsääntöisesti erittäin korkean HDI-luokan maissa syntyneet, ryhmään 2 korkean ja keskitason HDI-luokan maissa syntyneet ja ryhmään 3 matalan HDI-luokan maissa syntyneet maahanmuuttajat. Joidenkin maiden kohdalla havaittu työllistyminen poikkeaa ryhmästä ja siksi on tehty muutamia siirtoja maaryhmien välillä. Esimerkiksi Venäjällä ja Irakissa syntyneet maahanmuuttajat työllistyivät vuosina 2008–2017 keskimäärin huomattavasti huonommin kuin muissa vastaavan HDI-luokan maissa syntyneet.
Ryhmän 1 maahanmuuttajien työllisyysaste oli vuosina 2008–2017 keskimäärin vajaa kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneillä. Ryhmän 2 maahanmuuttajilla eroa Suomessa syntyneiden työllisyysasteeseen oli runsas 20 prosenttiyksikköä ja ryhmän 3 maahanmuuttajien työllisyysaste jäi noin 40 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin Suomessa syntyneillä keskimäärin.
Maassaolon myötä työllisyysaste kuitenkin kohenee pääsääntöisesti kaikissa maahanmuuttajaryhmissä, erityisesti naisilla.
Maahanmuuttajaryhmien ansiotasoissakin on eroa. Lisäksi maassaoloajan ja ansiotason välillä on positiivinen yhteys.
Raportin skenaariolaskelmissa eläkemeno- ja maksutaso ovat pienempiä kuin peruslaskelmassa, jos nettomaahanmuutto kasvaa, koska työllisten määrä suhteessa eläkkeensaajien määrään kasvaa. Erot ryhmien välillä ovat 2060-luvulle saakka sitä suurempia mitä paremmin nettomaahanmuuton kasvusta aiheutuva lisäväestö työllistyy. Sen jälkeen erot tasoittuvat.
Kotoutuminen parantaa työllistymistä ja syntyvyys lisää tulevia työikäisiä
Huonosti työllistyvien maahanmuuttajien ryhmästä tuleva lisämaahanmuutto laskee työeläkemenoa ja -maksua 2060-luvulta alkaen yhtä paljon kuin muutkin nettomaahanmuuttoa kasvattavat skenaariot.
Tämä johtuu kolmesta asiasta:
- maassaoloajan positiivisesta yhteydestä työllisyysasteeseen
- huonosti työllistyneiden ryhmän muita merkittävästi suuremmasta syntyvyydestä
- maahanmuuttajan lapset työllistyvät vanhempiaan paremmin.
Maassaoloajan positiivinen yhteys työllisyysasteeseen korostuu huonosti työllistyvien ryhmän maahanmuuttajilla, sillä heidän maastamuuttoalttiutensa on pienempää kuin muilla ryhmillä.
Huonosti työllistyvien ryhmän naiset saavat noin kaksi kertaa enemmän lapsia kuin Suomessa syntyneet tai muihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvat. Pitkällä aikavälillä maahanmuutto huonosti työllistyvien ryhmästä kasvattaa työikäisen väestön määrää muita skenaarioita enemmän.
Maahanmuuttajien jälkeläisten määrä on toistaiseksi vähäinen eikä tietoa heidän integroitumisestaan ole kertynyt vielä paljoa. Laskelmassa on oletettu, että maahanmuuttajien lapset ovat työllisyyden, ansiotason ja lapsiluvun suhteen puoliksi vanhempiensa ja puoliksi muiden Suomessa syntyneiden kaltaisia. Maahanmuuttajien integroituminen riippuu kuitenkin vahvasti kotoutumisesta ja on siksi vaikeasti arvioitavissa etukäteen.
Maahanmuuttajien eläkkeet jäävät mataliksi
Kantaväestöä alemman työllisyysasteen ja ansiotason sekä lyhyeksi jäävien työurien vuoksi maahanmuuttajien eläkkeet jäävät keskimäärin matalammiksi kuin Suomessa syntyneillä. Pieniä työeläkkeitä täydennetään kansan- ja takuueläkkeillä. Kansaneläke tosin suhteutetaan Suomessa asuttuun aikaan.
Työeläkkeiden rahoituksen kannalta nettomaahanmuuton kasvu on hyvä asia, jos maahanmuuttajat työllistyvät. Jos maahanmuuttajat eivät työllisty, he eivät maksa eläkemaksuja, mutteivat kartuta työeläkettäkään.
[1] HDI eli Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index) on mittari, joka koostuu odotettavasta olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta [UNDP (2018)].
Tiedote: Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta (26.11.)
Helppo todeta etk:n arviosta ettei Suomen nykyisellä maahanmuutolla onnistu. Ei varmasti onnistu.
Eläkevarat saattaisivat olla hyvän työllisyystilanteen ja oikeiden maahanmuuttajien kanssa tulla lähelle tuota, mutta todellisuudessa ei tule.
Mitä tapahtuisi verotuloille kokonaisuutena on vielä asia erikseen, mikä nykyisellä ”maahanmuutolla” on negatiivinen tulonsiirtojen jälkeen. Lisää samanlaista ”maahanmuuttoa”, niin loppuu myös eläkemaksujen tulo.
Mitä tapahtuu sen jälkeen kun verotulot valtiolla laskee yhä kiihtyvään tahtiin?
Eit esittää sellaista harhaa, että Suomi kestäisi nyky tyylin maahanmuuton. Ei varmasti kestä.
Käytetään nimitystä haittamaahanmuutto tai persnetto maahanmuutto, niin heidän maahantuloa Suomen talous yksinkertaisesti ei kestä.
Otetaan käytännön esimerkki Ruotsista Sandvik
https://web.archive.org/web/20140602231624/https://www.dn.se/nyheter/sverige/tjanar-over-en-halv-miljard-pa-invandringen/
Eli heile laskettiin, 2014 että he tienaavat 500 milj. kr/v, jos ottavat maahanmuuttajia.
Äkkinäisesti katsottuna siinä on käytetty samoja kriteerit kuin tässäkin jutussa
https://www.expressen.se/nyheter/sandvikens-miljonforlust-fem-ar-efter-vinstrapporten/
Nyt tulee alijäämää 67 milj. kr/
En ymmärrä lainkaan, miksi joka puolelta laskelmia maahanmuuton lisäämisestä Katainen n. 10 vuotta sitten sanoi 2020 mennessä Suomi tarvitsee miljoona maahanmuuttaja, onneksi ei ole toteutunut.
Nyt tapetilla oleva posti, palkkaa n. 1600 maahanmuuttajaa (turvapaikanhakijaa) jakelijoiksi pienellä palkalla ja saman verran näitä irtisanoituu, onko vain, että saa oleskeluluvan ?