Miltä suomalaisten eläketurva näyttää muihin EU-maihin verrattuna? Entä miten korona- ja inflaatiokriisi vaikuttivat eläkkeiden tasoon eri maissa? Kesäkuussa julkaistu raportti kokoaa yhteen suuren määrän dataa esimerkiksi pienituloisuusasteista, hoivakustannuksista, elinajanodotteista ja verotuksesta sekä kertoo eläketurvan muutoksista EU-maissa.
Vuoden 2005 eläkeuudistus johti siihen, että eläkkeen aikaisempaa maksimitasoa, 60 prosenttia korkeimmasta palkasta, ei enää ollutkaan olemassa. Eläkkeen mahdollinen maksimitaso on nyt jokaisella ikäluokalla erilainen. Havainnollistan asiaa vuonna 1962 syntyneen esimerkkihenkilön, Maijan, työuran avulla.
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.
Suomessa pienituloisilla yli 65-vuotiailla on ongelmia erityisesti odottamattomien menojen maksamisessa, osoittaa uusi tutkimuksemme. Tavanomaisista menoista suoriudutaan paremmin. Muihin Euroopan maihin verrattuna toimeentulovaikeuksia on Suomessa vähemmän.
EU:n digitaalinen palveluväylä (Single Digital Gateway -asetus) pyrkii helpottamaan ihmisten ja yritysten arkea tarjoamalla rajat ylittäviä digitaalisia asiointipalveluita Euroopan Unionin alueella. Luotettavat asiointipalvelut ja helposti saatavat tiedot tehostaisivat EU:n sisämarkkinoita ja olisivat selkeä askel kohti yhtenäisempää ja tehokkaampaa digitaalista Eurooppaa. Siitä huolimatta, kun toimeenpanoaika umpeutui 12.12.2023, vain muutama maa oli valmis. Miksi näin?
Noin kolmannes palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa. Yrittäjistä eläkkeellä työskentelee tätäkin useampi. Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleisintä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eläkkeellä työskentelevät useammin ne, joilla on hyvä terveys, työkyky ja sosioekonominen asema, sekä ne, jotka ovat jääneet keskimääräistä myöhemmin eläkkeelle.
Työnantajan työntekijän puolesta maksamat veronalaiset oikeudenkäyntikulut eivät ole työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska ne eivät ole vastiketta työstä. Työeläkelakien mukaan vakuutetaan työnteosta saatua työansiota.
Eläkeikiä nostetaan Euroopassa. Monissa Euroopan maissa on kuitenkin henkilöitä, jotka pääsevät eläkkeelle aiemmin kuin muut. Heille myönnetään työn raskauteen perustuva työuraeläke. Tarvitaanko tällaista eläkelajia?
Julkisessa keskustelussa usein esille tulee näkemys, että eläkkeelle jäädessä tulot laskevat reippaasti – jopa puolittuvat. Tutkimuksemme mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä tulot eivät merkittävästi laske. Pienituloisilla tulot jopa hieman nousevat.
