Nivalainen Satu
Osittaisen eläkkeen ottaneilla muita suuremmat vanhuuseläkkeet, maahanmuuttajilla muita pienemmät
Miten eläkkeiden taso ja ryhmien väliset eläke-erot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän eläkkeitään. Tutkimuksessa eroteltiin monenlaisia taustatekijöitä, ja ensimmäistä kertaa otettiin huomioon myös osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen ja maahanmuuttotausta.
Vain harva jää eläkkeelle ylimmässä eläkeiässä
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Yrittäjän eläke jää palkansaajien eläkettä pienemmäksi
YEL-vakuutukselta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden yrittäjien työeläkkeet ovat pienempiä kuin TyEL-vakuutukselta eläkkeelle siirtyneiden palkansaajien eläkkeet. Keskimäärin yrittäjien eläkkeet ovat noin 80 prosenttia palkansaajien eläkkeistä. Tämä tarkoittaa noin 400 euron eroa kuukausieläkkeessä.
Vuoden 2005 eläkeuudistus pidensi työuria – mutta ei superkarttuman vuoksi
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli työurien pidentäminen. Tähän pyrittiin esimerkiksi sulkemalla varhaiseläkereittejä ja luomalla taloudellisia kannustimia työssä jatkamiseen. Nyt voidaan katsoa taaksepäin ja arvioida, miten kävi.
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on vakiintunut, mutta miksi?
Osittainen vanhuuseläke on uusi eläkemuoto, joka on ollut voimassa vuodesta 2017. Eläke-etuus on osoittautunut suosituksi, erityisesti miehet ottavat eläkettä aktiivisesti. Korona ei juurikaan ole näkynyt osittaisen eläkkeen ottamisessa. Mikä tätä selittää?
Lyhempää elinikää odottavat nostavat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin – aktuaarinen neutraalius voi horjua
Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.
Mitä sitä nyt eläkkeellä tekisi? No harrastaisi tietenkin!
Monella tulevalla eläkeläisellä on haaveissa aktiivinen, harrastusten täyteinen eläkeaika. Eläkkeelle halutaan heti kun mahdollista. Mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ei koronapandemiassa ole pahemmin ollut tarjolla. Moni onkin lykännyt eläkkeelle siirtymistä. Kääntyvätkö eläkekäyrät nousuun, kun paluu normaalin koittaa?
