Ilari Ilmakunnas
Eläkeiän nousu ei näy täysimääräisesti työuran pidentymisenä
Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen noudatti poikkeuksellista kaavaa vuonna 2022
Tammikuu on tyypillisesti ollut kalenterikuukausi, jolloin tavallisimmin siirrytään vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2022 yleisin eläkkeellesiirtymiskuukausi oli kuitenkin joulukuu eli kuukausi, jolloin on tavallisesti jääty kaikista harvimmin vanhuuseläkkeelle.
Köyhyysrajan muutokset vaikuttavat herkästi vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin
Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.
Löysästä sukupolvipuheesta tulisi luopua
Suomeenkin on viime vuosina rantautunut tarkastelutapa, jossa erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lähestytään sukupolvien näkökulmasta. Tiettyinä vuosina syntyneitä henkilöitä kutsutaan tietyn sukupolven edustajiksi. Nämä sukupolviluokittelut ovat kuitenkin tuontitavaraa ja vain harvoin tuovat lisäarvoa suomalaiseen keskusteluun.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaava mittari on ongelmallinen
Euroopan unionissa seurataan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää. Myös Suomessa tämän mittarin käyttäminen on hiljalleen yleistynyt. Mittarissa on kuitenkin puutteensa.
Eläkeläiset antavat taloudellista apua jälkikasvulleen – harva vastaanottaa sitä itse
Taloudellisen avun antaminen kertoo mahdollisuuksista ja haluista tukea perheenjäseniä taloudellisesti. Avun saaminen kuvaa tarvetta taloudelliselle tuelle tilanteessa, jossa omat tulot eivät riitä. Yhdessä nämä kertovat ylisukupolvisista suhteista.
17-vuotiaat työskentelevät pääasiassa kesällä – oppivelvollisuuden laajentaminen tuskin syrjäyttää nuorten työskentelemistä
Oppivelvollisuus laajentuu 18 vuoteen. Tämä voi vaikuttaa alle 18-vuotiaiden työskentelymahdollisuuksiin. Luvut 17-vuotiaiden työskentelystä havainnollistavat, että he työskentelevät kuitenkin varsin vähän kesäkuukausien ulkopuolella.