Ruokakuljetusten teknologiayhtiö Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski (kuvassa) kaipaa selkeyttä nykyiseen tilanteeseen. Hän toivoo mallia, jossa työn teettäjän ja työn tekijän arvostama joustavuus voitaisiin yhdistää nykyistä paremmin turvaverkkoihin.

– Yrittäjyys on meidän kannaltamme paras ratkaisu, koska se tarjoaa alustatyön järjestämiseen tarvittavan vapauden, Työeläke-lehteen haastateltu Koski sanoo.

Tapaturmavakuutuskeskuksen lakimies Elina Holmas muistuttaa, että alustavälitteisen työn erityispiirteet tekevät tulkinnasta välillä ongelmallisen. Uuden ja dynaamisen toimialan sisällä on hyvin erilaisia toimijoita. Eläketurvakeskuksen ratkaisupäällikkö Monika Sievänen painottaa, että oikeudellinen lähtökohta työeläkevakuuttamisessa on varsin selkeä: työtä tehdään joko työsuhteessa tai yrittäjänä.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula näkee, että alustatyössä kyse on pitkälti samanlaisesta keikkatyöstä, jota yritykset ovat teettäneet kautta aikain. Vain väline työn teettäjän ja tekijän kohtaamisessa on digitalisaation kehittymisen myötä muuttunut.

– Tulkintaa tarvitaan kaikessa lainsäädännössä. Ja päätöksistä on aina mahdollisuus valittaa. Tätä varten meillä ovat tuomioistuimet, Makkula sanoo.

Monikaan ei valita eläkeratkaisuista tuomioistuimiin

Muutoksenhakijan valituksista osa päätyy vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeustuomari Maija-Liisa Goebel kertoo Työeläke-lehdessä, että työeläkeasioissa heille asti saapuneista muutoksenhakijan valituksista reilu kymmenes johtaa hakijalle myönteiseen ratkaisuun.

– Ihmiset eivät kovin herkästi lähde valittamaan eläkelaitosten päätöksistä. Siitä valitetaan, jos toimivaksi huomatun järjestelmän suojiin ei jostain syystä pääse, Goebel sanoo.

Työeläke 4:2021 (verkkolehteen)

Eläketurvakeskuksen julkaisema Työeläke-lehti on työeläkealan ammatti- ja sidosryhmälehti.

Tilaa Työeläke-lehden uutiskirje – ja saat lehden käsiisi ensimmäisten joukossa tuoreeltaan.

Kuva: Olli-Pekka Orpo