Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten
Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Eläkevuosia varten säästäminen on yleistynyt Suomessa 2010-luvun alkupuoleen verrattuna. Nyt jo lähes joka toinen suomalainen säästää tai on säästänyt eläkeaikaa varten.
— Säästäjien osuus on kivunnut seitsemän prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Samalla säästämättä jättäneiden osuus on pienentynyt viidellä prosenttiyksiköllä, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo.
Erityisesti yrittäjät erottuvat aktiivisina eläkesäästäjinä. Myös miehet, 55–64-vuotiaat ja korkeakoulutetut varautuvat muita useammin eläkevuosiin säästämällä.
Säästäminen on yleistynyt merkittävästi miehillä. Nyt 52 prosenttia miehistä säästää eläkettä varten. Naisista säästäjiä on noin 40 prosenttia.
Suomalaiset arvioivat käyttävänsä säästöjä eläkeaikana pääasiassa tavanomaiseen kulutukseen. Yli puolet mainitsee jokapäiväisen elämisen kulut eläkesäästöjen ensisijaiseksi käyttökohteeksi. Lähes yhtä moni mainitsee säästöjen käyttökohteeksi yllättävien menojen kattamisen.
Noin kolmannes painottaa säästöjen käyttökohteena terveys- ja hoivapalveluja, harrastuksia tai loma-matkoja. Harrastusten ja lomamatkojen osuus säästöjen käyttökohteista on kasvanut, molemmissa noin 10 prosenttiyksikköä.
Taloudelliset rajoitteet yleisin syy olla säästämättä
ETK:n tutkimuksessa kolme viidestä säästämättä jättäneestä mainitsee syyksi sen, ettei eläkesäästäminen ole heille taloudellisesti mahdollista. Naiset, työttömät ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat kansalaiset kokevat taloudellisia rajoitteita eläkesäästämisessä muita useammin.
Myös kulutusvalinnat heijastuvat eläkesäästämiseen. Lähes neljännes säästämättä jättäneistä haluaa käyttää rahansa mieluummin nykykulutukseen kuin säästämiseen. Moni ei myöskään ole tullut ajatelleeksi eläkesäästämistä. Joka viides säästämättä jättäneistä kuitenkin uskoo aloittavansa eläkesäästämisen myöhemmin.
Säästöjen ja varallisuuden merkitys eläkeajan toimeentulolle aiempaa suurempi
Suomalaisten arviot eläkeajan toimeentulosta ovat nyt paremmat kuin 2010-luvun alkupuolen kyselyssä. Lähes 70 prosenttia ETK:n tutkimukseen osallistuneista arvioi toimeentulonsa eläkeaikana hyväksi, melko hyväksi tai kohtalaiseksi. Neljännes vastaajista arvioi toimeentulonsa eläkeaikana huonoksi tai melko huonoksi.
Eläkesäästäjillä arvio säästöjen ja varallisuuden merkityksestä eläkeajan toimeentulolle on kasvanut. Eläkesäästäjistä 68 prosenttia arvioi säästöjensä ja varallisuutensa merkityksen toimeentulolle merkittäväksi tai kohtalaiseksi. Viime vuosikymmenen alkupuolella luku oli 54 prosenttia.
Luottamus eläkejärjestelmää kohtaan voi heijastua säästämiseen
Ekonomisti Sanna Tenhunen näkee vapaaehtoisen eläkesäästämisen taustalla useita syitä, muun muassa yleisen talous- ja työllisyystilanteen. Myös luottamuksella eläkejärjestelmään voi olla merkitystä.
— Luottamuksen yhteys säästämiseen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Yhtäältä ne, jotka kokevat eläkejärjestelmän epäluotettavana, säästävät useammin. Toisaalta säästäminen oli yleisempää myös niillä, jotka kokevat eläkkeiden turvaavan kohtuullisen toimeentulon ja ajattelevat esimerkiksi eläkevaroja hoidettavan luotettavasti, Tenhunen sanoo.
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1757 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.
Julkaisu
Kuva: Gettyimages
