Ajankohtaislistaus
13.11.2024
Kuva: Katri Lehtola

Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.

Vanhuuseläkeläisistä noin seitsemän kymmenestä tai tätä useampi oli eri kysymyksillä mitattuna ainakin jollain tavalla tyytyväinen toimeentuloonsa vuosina 2017, 2020 ja 2023. Valtaosa eläkeläisistä sai tavanomaiset menonsa katetuksi helposti ja pystyi maksamaan välttämättömyysmenoja turvautumatta säästöihin. Lisäksi rahaa jäi jäljelle välttämättömien menojen jälkeen. Suurin osa olisi myös suoriutunut suuremman yllättävän maksun maksamisesta.   

Kyselyvuosittain vertailtuna arviot toimeentulosta eivät merkittävästi muuttuneet vuodesta 2020 vuoteen 2023.

 – Kuluttajahintojen nopea nousu ei näytä laajasti heikentäneen vanhuuseläkeläisten taloudellista tilannetta. Kulutustarpeita on mahdollisesti myös sopeutettu, arvioi erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta.

Kuvan ”Taloudellinen tyytyväisyys (matala, keskimääräinen, korkea) vuosina 2017, 2020 ja 2023, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Vaikeudet välttämättömien menojen maksamisessa lisääntyneet hieman viime vuosina

Vaikka yleiskuva vanhuuseläkeläisten toimeentulosta on myönteinen, asumis-, terveydenhoito- ja lääkemenojen kattamisen vaikeudet lisääntyivät hieman vuodesta 2020 vuoteen 2023. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia näiden kulujen hoitamisessa koki viidestä seitsemään prosenttia vastaajista viime vuonna. Ruokamenojen maksamisessa vaikeuksia oli kolmella prosentilla vastaajista, mikä oli aiempia vuosia suurempi osuus.  

Noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina

Reilu kymmenes kyselyyn vastanneista arvioi, ettei rahaa jäänyt välttämättömien menojen jälkeen yhtenäkään vuotena. Noin joka kymmenennellä oli vähintään pieniä vaikeuksia terveydenhoitomenojen ja lääkkeiden maksamisessa kaikkina vuosina. Tätä useampi koki toimeentulovaikeuksia yhtenä tai kahtena kyselyvuonna.  

Pitkittyneet toimeentulovaikeudet olivat keskimääräistä yleisempiä pientä eläkettä saavilla, yksin asuvilla ja henkilöillä, joilla on jokin päivittäistä toimintaa rajoittava sairaus tai vamma.   

 – Nämä ovat eläkeläisryhmiä, jotka ovat muita vanhuuseläkeläisiä heikommassa taloudellisessa asemassa. Esimerkiksi alimpaan eläketuloviidennekseen kuuluvista joka viidennellä oli vaikeuksia terveydenhoitomenojen kattamisessa kaikkina vuosina, sanoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. 

Kuvan ”Vaikeuksia kattaa terveydenhoitoon liittyviä menoja vuosien 2017, 2020 ja 2023 seurannassa, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Iäkkäämmillä, yli 80-vuotiailla, vanhuuseläkeläisillä oli nuorempia vanhuuseläkeläisiä useammin pitkäaikaisia vaikeuksia maksaa terveydenhoito-, lääke- ja ruokamenoja. Näiden vaikeuksien taustalta löytyvät tyypillisesti matalampi eläketaso, yksin asuminen ja terveyden heikkeneminen.

Kyselytutkimukset toimeentulosta vuosina 2017, 2020 ja 2023

Tutkimuksessa on seurattu vuonna 2017 vanhuuseläkkeellä olleita ja kaikkina kolmena vuonna kyselyyn vastanneita henkilöitä. Heitä oli noin tuhat.

Tutkimusjulkaisu:
Vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemukset: vuosien 2017, 2020 ja 2023 seurantatutkimus (Julkari)

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.