Valtaosa suomalaisista ei tunne eläkkeiden hintalappua
Vain 13 prosenttia suomalaisista tietää, kuinka paljon tuloista maksetaan eläkemaksuja. 29 prosenttia aliarvioi maksun. Tulokset ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta eläketurvan tuntemista kartoittavasta kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut, yrittäjät ja korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat tietävät eläkemaksun tason oikein muita useammin. Naiset, perusasteen koulutustaustaiset, eläkeläiset sekä alimpiin tuloryhmiin kuuluvat osaavat muita harvemmin arvioida eläkemaksun tasoa.
Eläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Maksun suuruus koskettaa kaikkia työeläkejärjestelmän piirissä olevia suomalaisia iästä riippumatta. Kuitenkin vain ani harva tietää vastauksen edes suunnilleen oikein. Tämä mietityttää tutkijaa.
– Eläkkeiden rahoituksen leijonanosa kerätään eläkemaksuilla. Keskustelu eläkkeiden rahoituksesta on vaikeaa, jos eläkemaksun suuruusluokka tunnetaan heikosti, ekonomisti Sanna Tenhunen toteaa.
Tenhunen arvioi, että heikkoa osaamista selittää osaltaan niinkin arkinen asia kuin palkkakuitti. Suomessa palkansaajan palkkakuitilla näkyy vain työntekijän palkasta perittävä eläkemaksu, mutta työnantajan maksu ei kuitissa näy. Työntekijän maksu on vain osa hänen koko eläkemaksustaan. Hänen työnantajansa hoitaa sekä työntekijän että työnantajan osuuksien maksamisen työeläkelaitokselle.
– Sen sijaan yrittäjät maksavat maksunsa kokonaan itse, heille työeläkemaksun suuruus ilmenee selkeämmin. He myös erottuvat ryhmänä, joka tietää eläkemaksun tason oikein muita useammin.
Tutkimuksessa oikeaksi arvioksi on laskettu ne vastaukset, joissa eläkemaksu arvioidaan korkeintaan viiden prosenttiyksikön päähän oikeasta tasosta (19–29 prosenttiin).
Eläkeikä tunnetaan parhaiten
Tutkimusosaston päällikön Susan Kuivalaisen mukaan aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että huomattava osa suomalaisista kokee tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Nyt julkaistu tutkimus kertoo, mitä faktoja suomalaiset tuntevat oikeasti. Samalla tutkimus paljastaa eläketiedon puutteita sekä virheellisiä käsityksiä.
– Toisaalta emme voi myöskään olettaa kaikkien tietävän kaikkea. Eläketurva kiinnostaa eri tavalla eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Esimerkiksi työttömät tuntevat muita paremmin oikeuden osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, Kuivalainen sanoo.
Parhaiten suomalaisilla on tiedossa vanhuuseläkkeen ikäraja. ETK:n tutkimukseen osallistuneista lähes kolme neljästä tietää, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole sama kaikille. Vanhuuseläkeikä muuttui ikäluokkakohtaiseksi vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
Heikoiten suomalaisten tunnistavat lastenhoidon ja opiskelun vaikutuksen eläketurvaan. Keskimäärin vastaajat tunsivat 2,4 väitettä oikein.
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin lomakyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1757 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.
FAKTA: Työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla
Työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkevakuutusmaksuilla. Eläkerahastoinnin ja sijoitustoiminnan tarkoituksena on vakauttaa tulevia eläkemaksuja eläkemenojen kasvaessa.
Vuonna 2020 yksityisalojen eläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta.
Työntekijän osuus tästä on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 16,95 prosenttia. Työnantajan maksuosuutta alennettiin keväällä tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä pandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.
Yrittäjien ja maatalousyrittäjien maksamat eläkemaksut pohjautuvat yrittäjien vakuutettuihin työtuloihin. Alle 53-vuotiailla eläkemaksu 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 25,60 prosenttia.
Kuva: iStock
