Eläketurvakeskuksen julkaisema artikkelikokoelma valottaa työeläkevarojen kasvavaa roolia eläketurvan rahoituksessa. Perustiedon lisäksi tarjolla on mielenkiintoisia näkökulmia Suomen osittain rahastoivaan järjestelmään.

Työeläkevaroilla on varauduttu väestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenon kasvuun. Varat mahdollistavat sen, että eläkemeno voi olla suurempi kuin maksu. Esimerkiksi vuonna 2017 rahastoista maksettiin työeläkkeitä yli neljä miljardia euroa.

Tulevaisuudessa eläkevarojen rooli kasvaa entisestään, mutta millä ehdoilla rahastointi toimii, ja onko varoja sittenkään rahastoitu riittävästi? Entä mitä riskejä rahastointiin liittyy, ja mitä osittainen rahastointi tarkoittaa eri sukupolville?

Artikkelikokoelma Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus käsittelee muun muassa näitä aiheita ja paljon muuta. Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisema kirja sisältää perustiedon lisäksi neljä artikkelia, jotka valottavat eläkevarojen merkitystä eri näkökulmista.

– Eläkevarojen määrä on vähitellen kasvanut merkittäväksi ja sen myötä niihin kohdistuva kiinnostus. Halusimme koota rahastoinnin ja rahoituksen periaatteita ja käytäntöä koskevaa tietoa yksiin kansiin ja näin mahdollistaa eläkevaroista käytävää asiaperusteista keskustelua, kertoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Neljä näkökulmaa työeläkevaroihin

Ensimmäinen artikkeli käsittelee itse säästetyn ja eläkejärjestelmän avulla toteutetun vanhuuteen varautumisen eroja. Ekonomisti Reijo Vanne pohtii ja havainnollistaa laskelmin mitä asioita varautumisessa tulee ottaa huomioon ja millaisia riskejä niihin liittyy.

Eläketurvan voi järjestää monella tavalla. ETK:n asiantuntijat Mika Vidlund ja Antti Mielonen kuvaavat artikkelissaan eri maiden eroja eläkevarallisuuden määrässä, hoitamisessa ja sääntelyssä.

Kolmannessa artikkelissa ETK:n suunnitteluosaston päällikkö Ismo Risku pureutuu eläkejärjestelmien rahoituksen periaatteisiin ja tarjoaa vastauksia moniin ajankohtaisiin kysymyksiin. Ideana on valottaa kotimaisen eläkerahastoinnin erityispiirteitä ja logiikkaa.

Kirjan viimeisessä artikkelissa keskitytään rahoituksen epävarmuuteen. Väestökehitystä, taloutta ja sijoitustuottoja on vaikea ennakoida. Eläkemaksu ja eläke-etuudet olisi kuitenkin pidettävä vakaana. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen pohtivat tekstissään keinoja riskien hallitsemiseen. Mallia laskelmiin haetaan Ruotsin ja Tanskan suunnalta, missä riskejä jakavat työssäkäyvien lisäksi myös eläkkeensaajat.

Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus. Toim. Mikko Kautto

Lisätietoja:
Johtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, mikko.kautto(at)etk.fi

Kuva: Antti Karkiainen