Eläketurvakeskuksen matemaatikko Tuija Nopola tekee päätyökseen väestölaskelmia ja niihin liittyviä eläkelaskelmia. Hän sai äskettäin valmiiksi analyysin kahden väestötieteellisen syntyvyysskenaarion vaikutuksista. Esitimme Nopolalle viisi kysymystä syntyvyyden näkymistä ja merkityksestä.

Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti 2010-luvun alusta lähtien. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku eli naisen elämänsä aikana synnyttämien lasten lukumäärä oli 1,87. Vuonna 2023 luku oli 1,26 eli noin kolmanneksen pienempi. Voidaan perustellusti puhua syntyvyyden romahtamisesta. Mitä syntyvyys tarkoittaa työeläkkeiden rahoitukselle?

Syntyvyys vaikuttaa olennaisesti väestörakenteeseen ja talouteen. Tämän päivän vastasyntyneet ovat parin vuosikymmenen kuluttua ottamassa ensiaskeleitaan työelämässä ja palkkatulojensa myötä ottamassa myös vastuuta eläkemaksujen maksajina. Suomen työeläkkeiden rahoitus perustuu suurimmalta osin jakojärjestelmään eli kulloinkin työssä käyvät sukupolvet rahoittavat silloisten eläkeläisten eläkkeet. Syntyvyys siis kertoo meille, paljonko eläkkeiden maksajia meillä on tulevaisuudessa. Matalan syntyvyyden myötä työikäisten määrä ja osuus väestöstä pienenee.

Toki maahanmuuttokin kasvattaa työikäisten määrää verraten nopeastikin, koska maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. Työssäkäyvien määrän lisäksi eläkkeiden rahoitusnäkymiin vaikuttaa erityisesti eläkevaroille saatava tuotto.

Analyysisi ensimmäisessä skenaariossa oletetaan, että syntyvyyden lasku on pysyvä. Toisessa skenaariossa oletetaan, että lasku johtuu osittain lastensaannin lykkäämisestä ja siksi syntyvyys nousee lähitulevaisuudessa jonkin verran. Millaisilla vaikutuksia näillä skenaarioilla on toteutuessaan?

Skenaariolaskelmat on tehty ilman eläkeuudistuksen vaikutusta, mutta ne kuvastavat hyvin syntyvyyden merkitystä eläketurvalle. Syntyvyyden pysyvän laskun skenaariossa kestävä TyEL-maksutaso olisi 24,9–26,4 prosenttia palkkasummasta 90 prosentin todennäköisyydellä. Tämä tarkoittaisi enimmillään vajaan kahden prosenttiyksikön nousua keskimääräiseen eläkemaksuun. Skenaariossa, jossa syntyvyyden lasku johtuu lastenhankinnan lykkäämisestä, maksunkorotuspaine olisi selvästi pienempi. Suomalaisten toivoma lapsiluku on edelleen kaksi, joten lapsia ei saada niin paljon kuin toivottaisiin.

Jää nähtäväksi johtuuko viimeaikainen syntyvyyden lasku siitä, että lapsien hankintaa lykätään myöhemmäksi vai jääkö lapsiluku pysyvästi toivottua pidemmäksi. Biologisista syistä lapsen hankintaa ei voi lykätä rajatta.

Tilastokeskus julkaisee muutaman vuoden välein väestöennusteen. Miksi syntyvyyttä kannattaa arvioida vielä erikseen skenaarioiden avulla?

Syntyvyys ilmiönä on niin monimutkainen, että sen tiivistäminen yhteen väestöennusteen kaltaiseen piste-ennusteeseen antaa puutteellisen kokonaiskuvan taustalla olevista ilmiöistä ja syntyvyyden vaihteluvälistä. Näillä tiedoilla voidaan laskea vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka kertovat väestötieteellisesti perustellun näkemyksen syntyvyyden mahdollisista vaikutuksista eläkejärjestelmään. Lisäksi skenaariot parantavat tietopohjaa, jonka perusteella tehdään syntyvyyden herkkyystarkasteluja. Nämä tehtävät laskelmat ohjaavat Eläketurvakeskusta perustehtävässään. Laki velvoittaa meitä tekemään arvioita ja laskelmia eläketurvan kehityksestä ja rahoituksesta.

Olet tehnyt pitkän uran väestölaskelmien parissa. Mikä väestöasioissa kiinnostaa sinua?

Väestökehitys kiinnostaa sen arvaamattomuuden ja taustalla vaikuttavien ilmiöiden vuoksi. Syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitystä seuraamalla saa hyvän käsityksen yhteiskunnan tilasta. Väestökehitys on mielestäni kaiken ydin eläkemaailmassa, sen vaikutukset ovat suuria eläkkeiden rahoitukseen, ja eläkejärjestelmähän on kehitetty ihmisiä varten.

Lue lisää

Eläkkeiden rahoitus stokastisten hedelmällisyysskenaarioiden näkökulmasta (Julkari.fi)