Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut – työmarkkina-asema heikompi kuin muulla väestöllä
Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.
Viime vuonna 18–68-vuotiaita omaishoidon toimeksiantosopimuksen solmineita oli noin 31 000, ja heistä noin kolme neljäsosaa oli naisia. Alle 50-vuotiaiden osuus omaishoitosopimuksen tehneistä on kasvanut viime vuosikymmeninä selvästi: 37 prosentista lähes 50 prosenttiin.
– Omaishoitajat ovat yhä nuorempia ja elävät aiempaa useammin monen hengen kotitaloudessa. Tämä viittaa siihen, että kasvava osuus heistä toimii oman lapsensa omaishoitajana, arvioi erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta.
Alle viisikymppiset naiset toimivat omaishoitajana myös muita pidempään. Lähes 40 prosenttia naisista, jotka aloittivat omaishoitajina 30–39-vuotiaana, jatkaa omaishoitajana vähintään 10 vuotta. Muissa väestöryhmissä näin pitkään jatkavien osuus on korkeintaan noin neljännes.
Omaishoitajien työmarkkina-asema on heikompi kuin muulla väestöllä
Omaishoidon sopimuksen tehneillä työllisyys on kasvanut viime vuosikymmeninä nopeammin kuin muilla väestöryhmillä. Samaan aikaan omaishoitajina toimivien koulutustaso on noussut vastaamaan muun väestön koulutustasoa.
Tästä huolimatta omaishoitajilla työllisten osuus on edelleen matalampi, työttömien osuus korkeampi ja ansiotulot ovat pienemmät kuin muulla väestöllä.
– Vuonna 2023 omaishoitajien ansiotulot hoitopalkkio mukaan lukien olivat keskimäärin noin kaksi kolmasosaa muun väestön tuloista, Sten-Gahmberg kuvaa.
Omaishoitajien ansiot putoavat omaishoidon alkaessa
Tutkimuksessa havaittiin, että omaishoitajien ansiot pienenivät merkittävästi sinä vuonna, jolloin sopimus omaishoidosta solmittiin. Lisäksi omaishoitajien keskimääräiset ansiotulot olivat muuta väestöä pienemmät jo viisi vuotta ennen omaishoitajuutta.
Omaishoito näyttää heikentävän omaishoitajien työmarkkina-asemaa ja ansiotuloja, mutta tähän saattaa liittyä valikoitumista.
– Esimerkiksi heikommassa asemassa työmarkkinoilla olevat saattavat alkaa omaishoitajiksi muita todennäköisemmin, Sten-Gahmberg pohtii.
Omaishoitajien eläkkeet muuta väestöä pienempiä
Tutkimuksessa ilmeni, että omaishoitajina työuransa loppupuolella toimineilla ja äskettäin vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli huomattavasti pienemmät eläkkeet kuin niillä, jotka eivät olleet omaishoitajia samalla ajanjaksolla.
Omaishoitajina toimivien naisten työeläkkeet olivat keskimäärin 82 prosenttia muiden vanhuuseläkeläisten eläkkeistä. Miehillä vastaava osuus oli 68 prosenttia. Kun otettiin huomioon henkilöihin ja työhön liittyviä muita taustatekijöitä, eläke-erot pienenivät huomattavasti, mutta ne pysyivät silti merkittävinä.
Omaishoidon ja työn yhteensovittamisessa kehitettävää
Tutkimuksen perusteella omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisessa saattaa olla hankaluuksia.
– Pitäisi varmistaa, että omaishoitajat voivat halutessaan osallistua työelämään, niin että kohtuullinen toimeentulo ja eläke eivät vaarantuisi, tutkija sanoo.
Tutkimusjulkaisu: Työikäisten omaishoitajien työurat, ansiotulot ja eläkekarttumat
Omaishoitajista suurin osa on yli 65-vuotiaita
- Arvioiden mukaan 300 000–1 000 000 suomalaista pitää huolta läheisestään.
- Noin 50 000 on tehnyt omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
- Lähes 60 prosenttia sopimusomaishoitajista on yli 65-vuotiaita.
Lähteet: Kauppinen & Silfver-Kuhalampi (2015); Kalliomaa-Puha (2018); Virtamo, Järnstedt ja Tervonen (2023); Sotkanet-tilastokanta.
