Monilla kuntoutujilla työkokeilu edisti työhön paluuta ja kohensi työkykyä, osoittaa tutkimus, joka perustuu työeläkekuntoutujien haastatteluihin pian työkokeilun jälkeen.

Suurin osa haastatelluista tavoitteli paluuta työhön, ja heillä oli hyvä motivaatio työssä jatkamiseen. Kuitenkin valtaosalla kuntoutuminen oli tavalla tai toisella kesken työkokeilun jälkeen ja edessä oli vielä esimerkiksi uudelleenkouluttautumista, uusia työkokeiluja tai terveydentilalle sopivan työpaikan etsimistä.

– Työhön paluun prosessien ymmärtäminen ja kuntoutuksen lopputuloksen arviointi edellyttävät kuntoutujien seuraamista riittävän pitkällä aikavälillä. Monilla haastateltavilla pelkkä kolmen tai kuuden kuukauden työkokeilu osoittautui riittämättömäksi toimeksi työhön paluun tukemiseksi, erikoistutkija Jyri Liukko Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen tärkeää työeläkekuntoutuksen toteutuksessa

Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tilanteet tulisi huomioida prosessin eri vaiheissa, jotta työkokeiluja pystyttäisiin hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Haastateltavien ehdotukset työeläkekuntoutuksen kehittämiseksi liittyivät yleensä tuen, ohjauksen ja seurannan vahvistamiseen työkokeilun aikana ja myös sen jälkeen.

– Työkokeiluja olisi mahdollista kehittää entistä joustavampaan ja yksilöllisempään suuntaan. Esimerkiksi työaikaa ja työtehtäviä voitaisiin räätälöidä yksilöllisesti vielä nykyisiä käytäntöjä vahvemmin, Liukko pohtii.

Työllistymiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, etenkin jos työkokeilu toteutetaan uudella työnantajalla

Työkokeilun jälkeen työhön palanneista lähes kaikki jatkoivat omalla vanhalla työnantajalla, jolla henkilö oli ollut myös työkokeilussa. Sen sijaan työkokeilut uudella työnantajalla eivät yleensä johtaneet työllistymiseen ainakaan lyhyellä aikavälillä.

– Työllistymiseen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kuntoutuksen alusta alkaen. Fokus voisi siirtyä nykyistä vahvemmin siihen, miten voidaan tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille tai omassa työssä jatkamista työkokeilun jälkeen, Liukko arvioi.

Työttömyys ja työkyvyttömyys kietoutuvat yhteen, osatyökykyisillä heikko asema työmarkkinoilla

Työttömyysjaksot ovat melko yleisiä työkykyongelmia kohdanneilla. Lähes kaikki työkokeilun jälkeen työttömiksi päätyneet kuntoutujat kokivat olevansa ainakin osittain työkyvyttömiä.

Kuntoutujien työllistymismahdollisuuksiin vaikuttaa se, onnistuuko terveydentilan ja työtehtävien yhteensovittaminen. Lisäksi työllistymiseen vaikuttaa osatyökykyisten tilanne työmarkkinoilla yleisemmin: onko työnantajilla mahdollisuutta tai halukkuutta työllistää kuntoutuvia tai osatyökykyisiä työntekijöitä?

– Jos työkokeilu ei johda työllistymiseen, olisi tärkeää, että työeläkekuntoutuksessa kertynyttä tietoa ja suunnitelmia voitaisiin hyödyntää myöhemmin julkisissa työvoimapalveluissa, Jyri Liukko sanoo.

Tutkimus on toinen osa kuntoutujien haastatteluihin perustuvaa tutkimushanketta, jossa seurataan haastateltavia henkilöitä kuntoutusprosessin eri vaiheissa ja sen päätyttyä. Hankkeen kolmas haastattelukierros tehdään noin puolitoista vuotta työkokeilujen alkamisen jälkeen.

Tutkimusjulkaisu:
Kuntoutujien näkemyksiä työeläkekuntoutuksen hyödyistä ja kehittämiskohteista (Julkari)

Tutkimusjulkaisu (2023): 
Kuntoutujien näkökulma työeläkekuntoutuksen suunnitteluun (Julkari)