Eläketurvakeskuksen tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki tuottaa vuosittain ilmestyvää julkaisua Suomen työeläkkeensaajista. Esitimme Hautamäelle seitsemän kysymystä työeläkkeensaajien määrän kehityksestä.

Uusimman tilastojulkaisun mukaan kaksi prosenttia työeläkkeensaajista asuu ulkomailla. Mihin maahan työeläkkeitä maksetaan eniten ja miksi?

Vuonna 2023 Suomesta maksettiin eläkkeitä ulkomaille 51 000 henkilölle, joista työeläkkeensaajia oli 35 000. Ruotsi on edelleen ylivoimainen ykkönen, ja pääsyy on aiempien vuosikymmenten muuttoliike Ruotsiin. Osa Ruotsiin muuttaneista ehti aloittaa työuransa Suomessa ja kartuttaa täällä itselleen työeläkettä. Nyt nämä henkilöt ovat jo eläkeiässä ja hakeneet Suomessa karttuneen eläkkeen maksuun.

Viime vuonna Ruotsiin maksettiin työeläkettä 15 000 henkilölle, mutta määrä vähenee joka vuosi. Vielä kymmenen vuotta sitten työeläkettä maksettiin länsinaapuriin 19 000 henkilölle.

Suomen ja Viron välillä on pitkään liikkunut paljon työntekijöitä. Lisäksi Virossa asuu nykyään pysyvästi tuhansia suomalaista. Voisi olettaa, että Suomesta Viroon maksettavat työeläkkeet ovat yleistyneet?

Viroon maksettavien työeläkkeiden määrä on nopeassa kasvussa. Vielä kymmenen vuotta sitten työeläkettä maksettiin Viroon hieman yli 900 henkilölle. Tänä päivänä Suomenlahden eteläpuolella suomalaista työeläkettä saa jo lähes 4 500 henkilöä. Suurin osa heistä on virolaisia, jotka ovat kartuttaneet työeläkettä Suomessa. Osa taas on Viroon muuttaneita suomalaisia.

Entä kuinka moni työeläkkeensaaja viihtyy etelän auringossa?

Espanja on Välimeren maista suosituin, sinne maksetaan työeläkettä 2 000 henkilölle. Ranskassa asuu noin 700 työeläkkeensaajaa ja Italiassa 300.

Kuinka moni viime vuonna työeläkkeelle siirtyneistä oli kirjoilla ulkomailla?

Puhutaan varsin pienistä luvuista. Vuonna 2023 työeläkkeelle siirtyneistä ulkomailla asui reilut kolme prosenttia, noin kaksi tuhatta henkilöä.

Ylivoimainen enemmistö työeläkkeensaajista asuu siis Suomessa. Paljonko heitä on?

Viime vuonna Suomessa asui noin 1,5 miljoona työeläkkeensaajaa. Voi sanoa, että noin kolmannes aikuisväestöstä on eläkkeellä. Työeläkkeensaajista noin 90 prosenttia sai vanhuuseläkettä.

Noin 10 prosenttia työeläkkeensaajista saa jotain muuta eläkettä kuin vanhuuseläkettä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä. Miltä työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys näyttää tilastoasiantuntijan silmin?

Yleisesti ottaen työkyvyttömyyseläkkeissä on tapahtunut vuosituhannen vaihteen jälkeen merkittävä muutos, luku on parissa kymmenessä vuodessa puolittunut. Kun vuonna 2003 reilut 200 000 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä, vuonna 2023 heitä oli enää hieman yli 100 000 henkilöä.

Samalla kuitenkin mielenterveyssairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden osuus on noussut selvästi. Työkyvyttömyyseläkkeen saajista hieman alle puolet on työkyvyttömiä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.

Osalle meistä eläke voi liittyä perhetilanteen muuttumiseen. Perhe-eläke tukee toimeentuloa, kun puoliso tai huoltaja kuolee. Tarkastelet tilastojulkaisussasi myös perhe-eläkkeitä. Paljonko työeläkejärjestelmästä maksetaan näitä eläkkeitä?

Valtaosa perhe-eläkkeistä maksetaan leskille, ja leskeneläkkeensaajista suurin osa on naisia. Vuonna 2023 leskeneläkkeitä maksettiin 186 000 naiselle ja 26 000 miehelle. Mutta myös leskeneläkkeensaajien lukumäärä on laskutrendissä, tätä eläkettä saavien henkilöiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa vajaat parikymmentä prosenttia.

Lue lisää uudesta digijulkaisustamme:

• Suomen työeläkkeensaajat 2023 (Julkari.fi)