Tapahtuman avasi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto, joka puhui eläkejärjestelmän kestävyydestä ja tulevaisuuden näkymistä. Näkökulmaa laajensi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, joka pohti puolestaan julkisen talouden näkymiä.

– Voittajat etsivät ratkaisuja, häviäjät esteitä, puutteita ja ongelmia, kiteytti Spolander.

Iltapäivän seminaarit keskittyivät tällä kertaa sijoitustuottoihin, maksutason vertailuun eri maissa, työeläkealan läpinäkyvyyteen ja yrittäjän eläkevakuutuksen eli YELin haasteisiin. Sixten Korkman haastoi työeläkealaa sijoitustuottojen osalta:

– Kun sijoitushorisontti on ikuinen, pitää osakepainon olla korkea. Piste, totesi Korkman.

Läpinäkyvyyttä puitiin omassa seminaarissaan, jossa teemasta alusti TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.  Siimes kannusti seuraamaan valtaa eläkepolitiikassa, vaikka se onkin välillä vaativaa. Työeläkealan läpinäkyvyydestä esimerkkeinä Siimes mainitsi selkeyden ja ymmärrettävyyden, joissa Suomi on maavertailussakin kärkisijoilla.

Päivä päättyi työelämäkeskusteluun ja Turun yliopiston professori Markku Wileniuksen ajatuksiin tulevaisuudesta ja ennakoinnista. Wileniuksen mukaan ihmisen tulisi kuvitella asioita paljon enemmän.

– Kuvittelu on kapasiteettimme oikeanlaista käyttöä. Jos rajoitamme itseämme liikaa, pois jää sekä riskejä että mahdollisuuksia, Wilenius muistutti.

Työeläkepäivä palaa areenalle jälleen syksyllä 2023.

Kuva: Karoliina Paatos