Työeläkekuntoutuksessa huomattava pudotus – kuntoutujien määrä vähentynyt parissa vuodessa yli 25 prosenttia
Työeläkekuntoutukseen osallistuvien lukumäärä on laskenut nopeasti kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Muutos johtuu kuntoutushakemusten määrän vähenemisestä sekä hylkäävien päätösten kasvusta.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreiden tilastojen mukaan vielä vuonna 2021 yli 18 000 suomalaista osallistui työeläkekuntoukseen, mutta sen jälkeen kuntoutujen määrä on kääntynyt nopeaan laskuun.
– Vuonna 2023 kuntoukseen osallistui enää 13 500 henkilöä. Lukumäärä on yli neljänneksen pienempi kuin pari vuotta sitten. Näin isoa pudotusta ei ole aikaisemmin nähty, ETK:n tilastosuunnittelija Marjo Kaasila kertoo.
Kuntoutujien lukumäärä väheni viime vuonna 13 prosenttia. Pudotusta tapahtui jälleen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuin myös kaikissa ikäryhmissä ja yleisimmissä sairausryhmissä.
Kuvan ”Työeläkekuntoutujat vuosina 1992–2023″ tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.
Kuntoutujista 44 prosentilla oli taustalla jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 28 prosentilla mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Osuudet pysyivät edellisvuoden tasolla.
Naisilla mielenterveyssairaus oli kuntoutukseen hakeutumisen syynä 36 prosentilla, kun taas miehillä vastaava osuus oli 19 prosenttia.
Joka toinen kuntoutushakemus hylätään
Työeläkekuntoutukseen osallistuvien määrän vähenemisen taustalla on useita syitä.
Kuntoutushakemusten määrä on ollut jo neljä vuotta laskusuunnassa. Vuonna 2023 työeläkelaitoksissa tuli vireille vajaat 8 900 hakemusta, mikä on neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Toinen merkittävä syy muutokseen löytyy hylkäävien kuntoutuspäätösten kasvusta. Kun vielä viisi vuotta sitten joka viides kuntoutushakemus hylättiin, nyt hakemuksista hylätään joka toinen.
– Eläkelaitokset arvioivat yksilön kuntoutustarvetta laissa määriteltyjen kriteereiden perusteella, joista yksi on työkyvyttömyyden uhkan todennäköisyys. Nyt tätä tekijää painotetaan aikaisempaa enemmän, mikä todennäköisesti on vaikuttanut osaltaan hylkäävien päätösten kasvuun, ETK:n Marjo Kaasila arvioi.
Neljä viidestä hakijasta hyödyntää kuntoutusoikeuden
ETK:n työeläkekuntoutustilastoa on täydennetty uudella koko työeläkejärjestelmän kattavalla yhteisellä mittarilla: kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuudella.
Mittarilla tarkastellaan vuonna 2022 myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osallistumista kuntoutukseen vuosien 2022–2023 aikana. Oikeus työeläkekuntoutukseen voi perustua joko kuntoutushakemukseen tai työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettuun päätökseen. Kuntoutuspäätös on voimassa yhdeksän kuukautta.
Tarkastelujakson aikana kuntoutushakemukseen myönteisen päätöksen saaneista 83 prosenttia aloitti kuntoutuksen. Yksityisellä sektorilla osuus oli 86 prosenttia ja julkisella sektorilla 76 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 48 prosenttia aloitti kuntoutuksen. Yksityisellä sektorilla osuus oli 54 prosenttia ja julkisella sektorilla 37 prosenttia.
Kaksi kolmesta palaa töihin heti kuntoutuksen päättyessä
Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on välttää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä tukea kuntoutuvan henkilön työhön paluuta.
Vuonna 2023 päättyi noin 5 700 kuntoutusta. Kuntoutujista 67 prosenttia palasi töihin ja kuusi prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
ETK:n tilastoissa seurataan kuntoutuksen päättäneiden tilannetta myös viiden vuoden ajalta. Vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneistä alle 50-vuotiaista oli viime vuoden lopussa työelämässä 62 prosenttia. Yli 50-vuotiaiden ryhmässä työssä oli viime vuoden lopussa kolmannes, työkyvyttömyyseläkkeellä oli lähes viidennes ja vanhuuseläkkeellä toinen viidennes.
Tyypillinen kuntoutuja on 47-vuotias nainen
- Työeläkekuntoutujien keski-ikä on 47 vuotta.
- Kolme neljästä tulee yksityiseltä sektorilta.
- Yleisin diagnoosi on tuki- ja liikuntaelinten sairaus.
- Kuntoutujista hieman yli puolet on naisia.
- Keskimääräinen toimeentulokorvaus kuntoutuksen ajalta oli viime vuonna 3 168 euroa kuukaudessa.
- Työeläkekuntoutus voi sisältää kuntoutussuunnitelman laatimiseen tarvittavia selvityksiä. Kuntoutus voidaan toteuttaa työkokeiluna tai työhönvalmennuksena. Kuntoutus voi olla myös koulutusta tai esimerkiksi elinkeinotukea.
Kustannukset 153 miljoonaa
- Työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat viime vuonna 153 miljoonaa euroa.
- Kustannukset laskivat 9 prosenttia edellisvuodesta.
- Lähes 90 prosenttia kustannuksista oli toimeentulokorvauksia. Toimeentulokorvauksiin sisältyvät kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus.
Aiheesta lisää:
