Miltä näyttää työeläkkeiden nykytila? Entä tulevaisuus? Hyviä vastauksia löytyy uudistuneesta Työeläkeindikaattorit 2024 -raportista, joka kerää keskeiset tiedot työurista sekä eläkkeiden rahoituksesta ja riittävyydestä. 

Työeläkeuudistuksesta käydään juuri tällä hetkellä neuvotteluja, joten eläkkeiden rahoitusta ja riittävyyttä kuvaavat indikaattorit ovat erityisen ajankohtaisia. Päätöksentekijöille, eläkeasiantuntijoille ja medialle suunnattu vuosittainen julkaisu on nyt uudistettu sekä visuaalisesti että sisällöllisesti. Kävimme johtaja Allan Paldaniuksen kanssa läpi raportin pääkohdat ja esitimme hänelle muutaman kysymyksen indikaattoreista. 

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Yksi keskeinen työeläkeindikaattori, eläkkeellesiirtymisikä, on kehittynyt jo pitkään hyvään suuntaan. Vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,8 vuotta, kasvua yli puoli vuotta edellisvuodesta. Mistä eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen kertoo? 

– Se kertoo vanhuuseläkkeen alaikärajan noususta, ja siitä että suomalaiset työskentelevät työuran loppupäässä pidempään. Myönteistä kehitystä on avittanut pitkään jatkunut ikääntyneiden hyvä työllisyystilanne. Ikääntyneet pärjäävät työmarkkinoilla aikaisempaa paremmin, 60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Tästä on syytä olla tyytyväinen.  

Myös työeläkevarojen kehitys näyttää myönteiseltä. Järjestelmän varat kasvoivat viime vuonna 12,5 miljardia ja olivat vuoden 2023 lopussa yli 250 miljardia. Minkälaiset ovat eläketurvan rahoitusnäkymät? 

– Työeläkevarat kasvavat, mutta eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat vahvasti sidoksissa väestön huoltosuhteen muutokseen. Huoltosuhteen kehitykseen vaikuttavat erityisesti nopeasti laskenut syntyvyys ja viime vuosina kasvanut nettomaahanmuutto. Näiden tekijöiden tulevasta kehityksestä riippuu, millainen niiden yhteisvaikutus on eläkkeiden rahoitusnäkymiin. Sijoitustuottojen paraneminen voi paikata näiden tekijöiden heikkoa kehitystä, tuotoilla voi rahoittaa osan eläkemenoista. 

Työeläkeindikaattoreista käy ilmi, että kertyneiden eläkeoikeuksien pääoma-arvo on varoja suurempi. Mitä se tarkoittaa?

 – Eläkkeiden pääoma-arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tuottoineen riittäisi kertyneiden eläkkeiden kustantamiseen. Osa siitä kustannetaan rahastoilla ja sijoitustuotoilla, mutta valtaosa kustannuksista lankeaa vuosittaisina eläkemaksuina työnantajille ja työntekijöille. Sillä on valtava merkitys kansantaloudelle ja ihmisten toimeentulolle. Mutta tämän rahavirran turvaaminen edellyttää, että eläkejärjestelmää aika-ajoin uudistetaan. Lisäksi on syytä huomioida, että eläkkeiden pääoma-arvo on herkkä oletetulle korolle. Laskennassa käytetyn koron muutos vaikuttaa pääoma-arvoon paljon.

Entä eläkkeensaajat? Eläkepolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on työeläkkeiden riittävyys – mitä indikaattorit kertovat eläkkeen riittävyydestä? 

– Keskimääräinen kokonaiseläke on noussut tasaisesti kymmenen viime vuoden aikana. Viime vuonna se oli jo lähes 2 000 euroa kuukaudessa. Samalla vanhuuseläkkeen suhde ansiotasoon on pysynyt vakiona. Eläkejärjestelmä täyttää perustehtävänsä eli tuottaa eläkeläisille kohtuullista toimeentuloa ja antaa myös suojaa inflaatiolta. 

Lue lisää

Työeläkeindikaattorit 2024 : Työeläkkeet nyt ja tulevaisuudessa. Eläketurvakeskuksen raportteja 06/2024 (Julkari.fi)