Työeläke-lehti mittaili eläkkeiden rahoitusta

Voisiko eläkkeitä höylätä pienemmiksi? Se on yksi mahdollisuus, arvioi asiaa vakuutusmatemaatikon tarkkuudella tarkastellut Ismo Risku uusimmassa Työeläke-lehdessä.
Eläkkeiden rahoitus ei ole tasapainossa pitkän aikavälin tarkastelussa. Akuuttia huolta ei ole, mutta rahoituksen vakauttamistarve kasvaa joskus 2050-luvulla.
Suomen vauvakadon seurauksena eläkemaksujen maksajia tulevaisuudessa on yhä vähemmän. Hyvin todennäköisesti eläkemaksuja on korotettava tai tulevia eläkemenoja vähennettävä.
– Siitä ei päästä yli eikä ympäri, että rahoitus ei ole tasapainossa, Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö, SHV-vakuutusmatemaatikko Ismo Risku mittailee lehden keskiaukeamalla.
Eläkeasiat koskettavat meitä kaikkia
Mitä tavallinen kaduntallaaja tietää eläkkeistä? Ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo asiantuntija-artikkelissaan tutkittuun tietoon perustuen, miten hyvin eläkeasiat oikeasti tiedetään. Nyt on saatu perusteellisempaa tietoa: osaltaan tiedoissa on puutteita ja joissakin asioissa vallalla on virheellisiä käsityksiä.
– Nuoret tuntevat eläkeasioita paremmin kuin he uskovatkaan, Tenhunen toteaa.
Uusin Työeläke-lehti tarjoaa lisäksi muun muassa koosteen Työeläkepäivästä ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkentän pohdintaa eläkemaksujen veronluontoisuudesta. Suomen koko kansantalouden veroasteeseen sisällytetään vakiintuneesti myös lakisääteiset eläkemaksut. Viherkenttä kyseenalaistaa maksujen veronluonteisuuden.
ETK muuttaa Kalasatamaan
Työeläke-lehden kannessa toimitusjohtaja Mikko Kautto esittelee Eläketurvakeskuksen uutta kotipesää Kalasataman Kampuksella. Joulukuun aikana Itä-Pasilan tornitalo tyhjenee ja uusi toimipaikka herää eloon tammikuun alussa.

Kuva: Karoliina Paatos