Pariskuntien yhteiselon aikana ilmenee useita käännekohtia, jotka saavat osapuolet arvioimaan osallistumistaan työmarkkinoille. Tyypillisiä käännekohtia ovat yhteisen kodin perustaminen, lapsen syntyminen, avioero, työttömäksi joutuminen sekä eläkkeelle siirtyminen. Tärkeä käännekohta on myös pariskunnan toisen osapuolen vakava sairastuminen.

— Miehillä on valtaosassa Euroopan maita edelleen päävastuu perheen toimeentulosta. Jos mies sairastuu vakavasti, naisen on harkittava tarkkaan, missä määrin hän voi osallistua työmarkkinoille, Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff kertoo.

ETK:n Aart-Jan Riekhoff ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Maria Vaalavuo ovat tutkineet heteropariskuntien työurien kehittymistä Euroopan eri maissa. Riekhoff ja Vaalavuo vertasivat terveysongelmia kohdanneita pariskuntia terveysogelmilta välttyneisiin pariskuntiin, ja löysivät miesten ja naisten työurista kahdeksan eri klusteria eli toisistaan poikkeavaa ryhmää.

—Terveysongelmia kohdanneista miehistä 40 prosenttia oli viiden vuoden kuluttua työelämässä mukana, joko osa-aikaisesti tai täysiaikaisesti. Sen sijaan terveysongelmilta välttyneistä miehistä työelämässä oli viiden vuoden kuluttua mukana vielä 70 prosenttia, Riekhoff sanoo.

Erikoisena Riekhoff pitää miehen sairastumisen vaikutusta naisen työuraan. Vaikka miehen sairastuessa pariskunnan yhteinen toimeentulo heikkenee, yhdessäkään klusterissa ei havaittu naisen siirtyvän kodista työmarkkinoille tai lisäävään työntekoaan osa-aikaisesta kokoaikaiseksi.

Korkeakoulutus lisää naisen todennäköisyyttä jatkaa työelämässä

Tutkimustulokset kertovat, että naisella on harvoin vaihtoehtoa lisätä työntekoaan, millä hän voisi kompensoida pariskunnan yhteisen toimeentulon heikkenemistä. Naisen vaihtoehtona on useimmiten päättää, jatkaako hän ylipäätään töissä vai ei, olettaen että hänellä on töitä.

Jos pariskunnan miehellä on perus- tai keskiasteen koulutus ja naisella korkeakoulutus, naisen todennäköisyys jatkaa työelämässä kasvaa.

— Korkeakoulutetun ansiotulot ovat yleensä suhteellisen hyvät. Tämän vuoksi korkeakoulutetulle naiselle voi olla houkuttelevampaa jatkaa työelämässä ja samalla tukea taloudellisesti terveysongelmia kohdanneen miehensä siirtymistä eläkkeelle. Samalla pariskunnan yhteinen toimeentulo säilyy kohtuullisena, Riekhoff arvioi.

Jos pariskunnan molemmilla osapuolilla on perus- tai keskiasteen koulutus, naisen todennäköisyys jatkaa työelämässä kasvaa myös, mutta eri syistä.

— Perus- tai keskiasteen koulutuksen saaneilla puolisoilla on miehen sairastuessa vähemmän taloudellista liikkumavaraa. Lisäksi miehellä on yleensä vähemmän mahdollisuuksia palata työelämään kuin jos hän olisi korkeasti koulutettu. Tämän vuoksi perus- tai keskiasteen koulutuksen saanut nainen tekee päätöksen jatkaa työuraansa luultavasti enemmän taloudellisen ahdingon kuin hyvän palkan vuoksi. Mutta vaikka nainen jatkaa työuraansa, pariskunnan yhteinen toimeentulo voi silti olla vaakalaudalla.

Riekhoff muistuttaa, että heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla on tunnetusti muita suurempi todennäköisyys kohdata työttömyyttä ja vakavia terveysongelmia. Tämä useimmiten lyhentää heidän työuriaan. Ja kun pariskunta kohtaa vakavia terveysongelmia, siitä seuraa jo valmiiksi heikon sosioekonomisen aseman heikentyminen entisestään.

Aineistossa 1 000 pariskunta 29 maasta

ETK:n erikostutkija Aart-Jan Riekhoffin ja THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuon tutkimus perustuu Survey for Health, Ageing and Retirement in Europe -haastatteluaineistoon (SHARE) vuosilta 2008-2009 ja 2017. Tutkimuksen otos kattaa noin 1 000 pariskunnan työllisyys- ja terveystietoja 29 Euroopan maasta.

Tutkimuksessa luokiteltiin vakaviksi terveysongelmiksi muun muassa sydänkohtaus, aivoinfarkti, syöpäsairaudet sekä pahanlaatuiset kasvaimet.

Social Science & Medicine -lehti julkaisi Riekhoffin ja Vaalavuon tutkimusartikkelin Health Shocks and Couples’ Labor Market Participation: A Turning Point or Stuck in the Trajectory? maaliskuussa. Artikkeli on avoimesti kaikkien luettavissa.

Lisätietoa:

• Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, ETK
• Tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo, THL
  maria.vaalavuo(at)thl.fi

Kuva: Gettyimages