Suomalaiset näyttäisivät arvioivan omaa elinaikaansa vanhempiensa eliniän perusteella. Henkilöt, joiden samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut nuorempana, hakevat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 61-vuotiaana muita aktiivisemmin. Ihmistä voidaan siis pitää ainakin jossain määrin rationaalisena toimijana. Näin toteaa tutkimuksen tehnyt ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen.

– Tutkimustulos on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Aikaisemmin ihmisten eläkepäätöksiä ei ole voitu linkittää rekisteritietoon vanhempien eliniästä.

Osittainen vanhuuseläke kiinnostaa enemmän miehiä

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuoma osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen 61 vuotta täyttäville. ETK:n aiemman kyselyn mukaan yleisin syy eläkkeen hakemiseen on epävarmuus tulevaisuudesta ja eliniästä. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat tätä havaintoa.

Miesten odotettu elinikä on naisia lyhyempi, ja he myös hakevat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin. ETK:n mukaan vuonna 2019 liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli alle 9 prosenttia.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio näyttää vakiintuneen. Satu Nivalaisen mukaan jokaisesta ikäluokasta noin 10 prosenttia hakee osittaista vanhuuseläkettä 61-vuotiaana.

Kertyneestä eläkkeestä voi nostaa joko puolet tai neljänneksen. Eläkkeen ottaminen varhennettuna, eli ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, pienentää eläkettä pysyvästi.

Lyhempään elävät hyötyvät osittaisesta vanhuuseläkkeestä

ETK:n tutkimustulos on merkittävä eläkejärjestelmän kannalta, sillä osittaisen eläkkeen nostopäätöksillä on vaikutuksensa eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa.

– Jos elinikänsä lyhyeksi arvioivat henkilöt nostavat eläkettä aikaisemmin, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin rahoituslaskelmissa on arvioitu, Satu Nivalainen sanoo.

Eläkkeiden rahoituslaskelmat perustuvat keskimääräiseen elinajanodotteeseen. Laskelmien taustalla on oletus siitä, että ihmiset eivät nosta eläkettä elinikänsä perusteella. Tällöin lyhytikäisemmät ehtivät saada elinaikanaan vähemmän eläkkeitä ja pitkäikäisemmät enemmän. Näin järjestelmä on tasapainossa. Jos lyhempään elävät nostavat systemaattisesti eläkkeitä mahdollisimman aikaisin, niitä joudutaan maksamaan enemmän kuin laskelmissa on oletettu.

Vaikka tällainen käyttäytyminen ei ole eläkepolitiikan näkökulmasta edullista, yksilölle valinta on optimaalinen.

– Henkilöt, joiden odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi, hyötyvät osittaisen vanhuuseläkkeen nostosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin he saavat elinaikanaan enemmän eläke-etuuksia kuin muuten saisivat, Nivalainen kertoo.   

Satu Nivalaisen tutkimus Early Pension Claiming and Expected Longevity: A Register-Based Study on the Take-up of the Partial Old-age Pension in Finland julkaistiin Work, Aging and Retirement -lehdessä kesäkuussa. Tutkimukseen rekisteriaineistona olivat kaikki suomalaiset, jotka olivat oikeutettuja osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 61-vuotiaana vuosina 2018 ja 2019.