Joka vuosi yli 10 000 suomalaista aloittaa eläkepäivät ennakkoon. He nostavat eläkettä käyttöönsä jo ennen vanhuuseläkeiän täyttämistä valitsemalla osittaisen vanhuuseläkkeen.

– Suomessa näyttää olevan tarvetta joustavalle eläkkeelle siirtymiselle. Osittainen vanhuuseläke tuli mahdolliseksi vuonna 2017. Vuosina 2017-2020 yli 47 000 henkilöä käytti tätä mahdollisuutta, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoo.

Nivalaisen mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen käyttö on selvästi vakiintunut. Ikäluokittain tarkasteltuna eläkkeen valitsee vanhuuseläkeikään mennessä joka viides. Miehet ottavat eläkkeen naisia useammin.

– Osittaisen eläkkeen voi aloittaa 61-vuotiaana ja tämä on yleisin ikä aloittaa eläke. Kymmenesosa 61-vuotiaista ottaa osittaisen eläkkeen joka vuosi, Nivalainen sanoo.

Useimmat töissä ennen eläkkeen aloittamista, monella pitkä työura

– Reilut 70 prosenttia eläkkeen varhennettuna ottaneista oli työssä ennen eläkkeen aloittamista. Työttömyys liittyy lähes neljännekseen aloitetuista eläkkeistä. Erityisesti työttömät miehet ottavat eläkkeen muita useammin.

Suurin osa työssä olleista osittaisen eläkkeen ottaneista jatkaa työssä eläkkeen ohella. Heille osittainen vanhuuseläke voi tarjota lisätuloja tai mahdollisuuden vähentää työtunteja.

– Eläkkeen varhennettuna aloittaneilla on takana myös pitkä työura. 40 prosentilla työura oli 35-40 vuotta ja 30 prosentilla työuraa oli 40 vuotta tai enemmän, ETK:n Satu Nivalainen kuvailee.

Yrittäjät ottavat eläkkeen muita aktiivisemmin. Vajaat 15 prosenttia varhentajista on taustaltaan yrittäjiä ja noin 80 prosentilla on palkansaajatausta. Miehillä yleisin sosioekonominen tausta on työntekijä, naisilla alempi toimihenkilö.

Osittaisen eläkkeen ottaminen on harvinaisempaa julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla työskentelee noin 30 prosenttia eläkkeen aloittaneista.

Osittaisella vanhuuseläkkeellä ollaan entistä pidempään

Vuonna 2017 osittainen eläke aloitettiin keskimäärin 22 kuukautta ennen vanhuuseläkeikää. Vuonna 2020 vastaava luku oli 29 kuukautta.  Osa tästä kasvusta selittyy alimman vanhuuseläkeiän nousulla.

– Alin vanhuuseläkeikä on noussut kolme kuukautta jokaisella ikäluokalla, kun taas osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on pysynyt 61 vuodessa. Koska eläkeikä nousee edelleen, näyttää siltä, että osittaisella vanhuuseläkkeellä ollaan jatkossa entistä pidempään, Satu Nivalainen arvioi.

Vain 2 prosenttia ottaa eläkkeen lykättynä

Osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa myös lykättynä, vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.

– Lykätty eläke on harvinainen, vain alle 2 prosenttia siihen oikeutetuista hyödyntää tätä mahdollisuutta vuosittain. Tässä joukossa suurituloiset ja korkeakoulutetut ovat muita vahvemmin edustettuna.

Eläkkeen lykättynä ottaneet ovat siirtyneet osittaiselle vanhuuseläkkeelle keskimäärin 12 kuukautta alimman eläkeiän jälkeen.  

Valtaosa nostaa puolet kertyneestä eläkkeestään

Osittainen vanhuuseläke antaa mahdollisuuden nostaa työuran aikana kertyneestä eläkkeestä joko neljänneksen tai puolet.

Eläkkeen nostaminen puolikkaana on ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto. Vuonna 2017 noin 87 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista valitsi puolet eläkkeestään. Vuonna 2020 vastaava osuus oli 82 prosenttia.

Osittainen vanhuuseläke on keskimäärin 810 euroa ennen veroja. Mediaani on 720 euroa.

Satu Nivalaisen, Aart-Jan Riekhoffin, Sanna Tenhusen ja Janne Salosentutkimus perustuu ETK:n rekisteritietoihin. Rekisteritiedot kattavat ne suomalaiset, jotka aloittivat osittaisen vanhuuseläkkeen vuosina 2017–2020 ja ne, joiden olisi ollut mahdollistaa aloittaa eläke. 

Tutkimusjulkaisu:

Partial old-age pension – a picture of claimants in 2017–2020