Suomalaisia työkyvyttömyyseläkkeelle yhä vähemmän
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten vuosittainen lukumäärä on pysytellyt melko vakaana 2020-luvulla. Vuonna 2024 määrä väheni hieman ja oli tilastohistorian pienin. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tilastosta.
Vuonna 2024 Suomen työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä, laskua prosentin verran edellisvuodesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on pysytellyt lähes samoissa lukemissa kuluvan vuosikymmenen aikana, mutta pitkällä aikavälillä määrässä on tapahtunut isoja muutoksia.
Muutoksen taustalla on useita syitä, joista yksi on väestön ikärakenne.
– Vielä vuosituhannen alkupuolella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi paljon suurten ikäluokkien edustajia. Nyt he ovat vanhuuseläkkeellä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään pienemmistä ikäluokista, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki kertoo.
Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti keski-ikäisen väestön eläköitymisessä. Tämän alle 60-vuotiaan työvoiman kohdalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pudonnut selvästi alle puoleen 2000-luvulla.
– Näin iso muutos painaa osaltaan kokonaismäärää pienemmäksi. Itse asiassa viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätysvähän suomalaisia. Ero viime vuosiin on toki pieni.
Yhdestä käänteestä tilastot kuitenkin kertovat: yli 60-vuotiaiden ryhmässä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden vuosittainen lukumäärä on alkanut kasvaa. Keskeinen syy tähän on vanhuuseläkkeen ikärajan nousu.
– Yli 60-vuotiaita siirtyi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle yli 6 900 henkilöä. Määrä on kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2017. Viime vuonna 63 vuotta täyttäneistä pari tuhatta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Aiemmin heille olisi myönnetty vanhuuseläke, Joonas Hautamäki toteaa.
Työkyvyttömyyden taustalla yhä samat sairaudet
ETK:n tilastojen mukaan noin joka kolmannen työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Lähes yhtä paljon työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään mielenterveyteen liittyvien sairauksien vuoksi.
Viime vuonna tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ajoivat työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 5 800 henkilöä. Mielenterveyssyistä vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vajaat 5 500 henkilöä.
Työkyvyttömyyden riski puoliintunut
Kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä suhteutetaan työeläkevakuutettuun väestöön, saadaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus. Ikävakioitu alkavuus poistaa ikärakenteen muutoksen vaikutuksen ja mittaa näin paremmin riskiä tulla työkyvyttömäksi eri vuosina.
Mittari kertoo työkyvyttömyyden riskin pienentyneen vuosituhannen vaihteesta.
– Vielä 2000-luvun alkupuolella työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli työssä käyvällä väestöllä yli prosentin. Nyt työkyvyttömyyden riski on puoliintunut. Työikäisten työkyky on siis parantunut selvästi, kehityspäällikkö Jari Kannisto kommentoi.
Diagnoositarkastelu osoittaa suuret erot eri ikäisten työkyvyttömyyteen johtaneissa sairauksissa. Suomalaiset sairastuvat mielenterveyden häiriöihin varsin tasaisesti iästä riippumatta. Sen sijaan muut sairaudet yleistyvät voimakkaasti vanhimmissa ikäryhmissä.
– Vaikka nuorten mielenterveyden sairaudet ovat merkittävä ongelma, ne eivät juuri erotu työeläketilastoissa. Moni nuori sairastuu jo ennen työelämään siirtymistä eikä ehdi kiinnittyä lainkaan työelämään. Työelämässä olevien riski sairastua mielenterveyden häiriöihin on samaa 1–2 prosentin luokkaa kaikilla alle 60-vuotiailla.
Lisätietoa
