Noin 20 000 suomalaista siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2008 lähtien, mutta vuonna 2018 hyvä kehitys taittui ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä lähti uuteen kasvuun.

ETK:n tuoreesta selvityksestä ilmenee, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen seuraa pääosin hakemisalttiuden muutoksia. Hakemisalttius on laskenut 2000-luvulla, kunnes se pari vuotta sitten lähti jälleen nousuun. Nyt noin 0,8 prosenttia työikäisistä hakee vuosittain työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hakeminen on vähentynyt enemmän miehillä kuin naisilla

Vielä vuosituhannen vaihteessa miesten alttius hakea työkyvyttömyyseläkettä oli suurempi kuin naisilla. Miesten hakemisalttius väheni kuitenkin nopeasti. Nyt naisten hakemisalttius on suurempi kuin miehillä. Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeiden hakijakunta on selvästi naisistunut.

ETK:n selvityksestä ilmenee, että hakemisalttiuden lasku on ollut voimakkainta yli 50-vuotiailla. Viimeisten vuosien nousu on pääosin peräisin yli 60-vuotiailta ja koskee molempia sukupuolia.

Selvityksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisalttiuden muutokset eri väestöryhmissä ovat hyvin sa­mankaltaisia kuin alkavuuden muutokset. Alkavuuden lasku on kuitenkin hieman voimakkaampaa kuin hakemisalttiuden muutos, sillä työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut. Joissakin väestöryhmissä, kuten työttömillä ja alemmilla toimihenkilöillä, hylkäysosuuden nousun vaikutus alkavuuden vähenemiseen on keskimääräistä suurempi.

Alkavuus ja hakemisalttius laskeneet kaikissa diagnoosiryhmissä

ETK:n selvityksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ja hakemisalttius ovat laskeneet kaikissa diagnoosiryhmissä. Somaattisiin sairauksiin perustuvissa eläkkeissä alkavuuden ja hakemisalttiuden lasku on ollut suurinta. Mielenterveysongelmiin perustuvissa eläkkeissä muutokset ovat olleet vähäisempiä, varsinkin naisilla.

Erityisesti masennukseen perustuvissa eläkkeissä naisilla hakemisalttius ja alkavuus ovat säilyneet korkealla. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeiden hakeminen mielenterveyssyistä on nyt jo yleisempää kuin mitä se oli korkeimmillaan 2000-luvun alkupuolella.

Eniten sukupuolierojen muutoksen on vaikuttanut se, että miehillä muihin somaattisiin sairauksiin kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perustuvat hakemukset ovat vähentyneet voimakkaasti.

Eläkeiän alarajan nosto lisää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää

Kahden viime vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisalttius ja alkavuus ovat kääntyneet nousuun. Muutokset ovat suhteellisesti suurempia mielenterveysongelmien kuin somaattisten sairauksien kohdalla.

Työttö­millä työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen on lisääntynyt selvästi. Lisääntymiseen on vaikuttanut osaltaan työttömyysturvan lyhytaikaiseksi jäänyt aktiivimalli. Työkyvyttö­myyseläkkeelle siirtyminen lisääntyi kuitenkin myös niillä, joilla ei ollut lainkaan työt­tömyystaustaa, joten kasvun taustalla on muitakin syitä. Ei-työttömillä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt pääosin mielenterveyssyistä.

ETK:n selvityksessä ennustetaan, että somaattisista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen edelleen hieman vähenee. Samalla mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen saattaa lisääntyä. Koska työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yläikäraja on sidottu alimpaan vanhuuseläkeikään, vanhuuseläkeiän alarajan nosto lisää tulevaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää.

Selvitys laadittu keskusjärjestöjen toimeksiannosta

Selvitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimeksiantoon, jonka ETK ja sosiaali- ja terveysministeriö saivat kesällä 2019.

Toimeksiantona oli selvittää työkyvyttömyyseläkkeiden hakijamäärien kehitystä, myönnettyjen ja hylkäävien päätösten määrien muutoksia ja niiden syitä sekä arvioida työkyvyttömyyseläkkeiden tulevaa kehitystä.