Ruotsissa ja Suomessa matalin maksutaso eläkkeiden hintavertailussa
Eläketurvakeskus vertaili eläkkeiden maksutasoa kahdeksassa Euroopan maassa. Vähiten kokonaiseläketurva maksaa Ruotsissa ja Suomessa, reilut 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Eniten eläkkeisiin laitetaan rahaa Italiassa ja Tanskassa. Työnantaja maksaa suurimman osuuden eläkkeistä kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa.
Eläketurvakeskuksen maksutasovertailussa on mukana kahdeksan maata: Ruotsi, Suomi, Saksa, Hollanti, Ranska, Norja, Tanska ja Italia.
Vertailu kattaa kaikki työntekijöiden, työnantajien, yrittäjien ja valtion maksamat eläkkeiden maksutulot vuonna 2020.
Vähiten kokonaiseläketurva maksoi Ruotsissa ja Suomessa, missä eläkkeisiin käytetty maksutulo oli reilut 12 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Suurin osuus oli Italiassa ja Tanskassa, lähes 17 prosenttia. Keskimäärin eläkkeet maksoivat reilut 14 prosenttia BKT:stä.
– Vertailu antaa hyvän kuvan eläketurvan hinnasta eri maissa, huolimatta maiden rakenteellisista eroista. Jos verrattaisiin vain lakisääteisiä maksuja, Suomen maksutaso näyttäisi paljon korkeammalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Ruotsissa ja Suomessa varauduttu ikääntymiseen
Maksutasoon vaikuttavat monet asiat: esimerkiksi maiden väestörakenne, eläkevarojen käyttö, eläkkeiden suuruus ja eläkkeelle siirtymisikä.
Ruotsissa ja Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen rahastoimalla eläkemaksuja. Lisäksi suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla. Kaikissa vertailumaissa on hillitty eläkemenojen kasvua sopeuttamalla eläketurvaa elinajanodotteen muutokseen.
Ruotsin ja Suomen hintalappua pienentää myös eläkkeiden taso. Maiden eläkkeet ovat suuruusluokaltaan EU-maiden keskitasoa, mutta useimpia vertailun maita pienempiä. Vertailun toisessa ääripäässä ovat Tanska ja Italia.
– Tanskan verovaroin kustannettu kansaneläketurva on antelias, ja sitä maksetaan kaikille. Italian osalta korkeaa maksutasoa selittää ikääntynyt väestö, korkeat etuudet ja vähäinen rahastointi, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Työnantaja maksaa eniten
Tanskaa lukuun ottamatta työnantaja maksaa suurimman osan eläkkeistä kaikissa vertailun maissa.
Keskimäärin työnantajat kustantavat puolet maksutulosta, työntekijät 20 prosenttia, ja verotuloilla katetaan loput 30 prosenttia.
Suomessa ja Ruotsissa eläkkeiden rahoitus nojaa pitkälti eläkemaksuihin. Saksassa ja Italiassa työeläkkeiden maksupohjaa on laajennettu lisäämällä verorahoituksen osuutta, mikä madaltaa työnantajilta ja -tekijöiltä vaadittavia eläkemaksuja.
Kansainvälinen eläkemaksutason vertailu
- kattaa 8 Euroopan maan kokonaiseläketurvan eli lakisääteiset vähimmäis- ja työeläkkeet sekä työmarkkinaeläkkeet
- ei sisällä vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia
- koostuu työnantajan, -tekijän ja itsensä työllistäjän maksamista sekä verovaroin kustannetuista maksutuloista, jotka on suhteutettu BKT:hen ja palkkoihin
- perustuu vuoden 2020 tietoihin, jotka on kerätty kansallisista tilastoista sekä EU:n ja OECD:n aineistoista.
