Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat (PTS) huomioivat korona-ajan kuolevuuden, inflaation ja sijoitustuotot aina heinäkuun 2022 loppuun asti.

Laskelmien lähtökohta on Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennuste. Sen mukaan syntyvyys jatkuu matalana, ja työikäisten määrä pienenee koko laskentajakson (2021–2090) ajan. Samalla vanhushuoltosuhde lähes kaksinkertaistuu.

Työeläkevaroille on saatu viime vuosina arvioitua parempaa tuottoa. Laskelman mukaan TyEL-eläkevarallisuus (153 mrd. 2022 vuoden 2021 hinnoin) kasvaa ja kumuloituu pitkällä aikavälillä kattaen aiempaa suuremman osuuden eläkemenosta.

Yksityisen sektorin työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä maksussa on edelleen korotuspainetta, mutta se on laskenut neljä prosenttiyksikköä aiemmasta laskelmasta (2019).

TyEL-maksu voidaan pitää 26 prosentin tasolla vuosisadan loppupuolella, jos työeläkevaroille saadaan vähintään 3,5 prosentin reaalituotto pitkällä aikavälillä.

– Työeläkejärjestelmän kehittämistä ei pidä lopettaa, sillä hyvien sijoitustuottojen myötä parantunut rahoitusasema peittää alleen alhaisen syntyvyyden kaltaisia merkittäviä haavoittuvuuksia, kertoo johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta.

Koko työeläkejärjestelmän tasolla ei ole maksunkorotuspainetta, vaan jopa hieman laskuvaraa. Vuonna 2021 työeläkejärjestelmän kokonaismaksutaso oli 29 prosenttia talouden työtulosummasta. Maksutasoa voisi laskea prosenttiyksikön, ja se riittäisi myös tulevaisuudessa.

Sijoitustuotoilla suuri vaikutus työeläkemaksuun

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkevarojen reaalituoton oletetaan jäävän 2,5 prosenttiin. Tämän jälkeen laskelmissa on käytetty 3,5 prosentin oletusta.

Kun eläkevaroilla katetaan yhä suurempi osa eläkemenosta, sijoitustuoton merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa.

Runsaan prosenttiyksikön perusoletusta korkeampi tai matalampi tuotto vaikuttaisi lähes puolitoista prosenttiyksikköä työeläkemaksun tasoon vuonna 2040.

Pitkällä aikavälillä (2090) runsaan prosenttiyksikön korkeampi tuotto mahdollistaisi lähes 10 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa (26 %) matalamman työeläkemaksun. Matalan tuoton laskelmassa maksua pitäisi puolestaan korottaa kuusi prosenttiyksikköä noin 32 prosenttiin.

– Tuottojen epävarmuuden sietäminen on erottamaton osa sijoitustoimintaa. Eläkejärjestelmällä on siihen kuitenkin hyvät valmiudet sijoittamisen pitkän aikajänteen takia, kertoo ylimatemaatikko Kaarlo Reipas Eläketurvakeskuksesta.

Eläkkeet kasvavat lähivuosina palkkoja nopeammin

Vuonna 2021 suomalaisten keskieläke oli 1 784 euroa kuukaudessa. Laskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan: esimerkiksi vuonna 2030 keskieläkkeen arvioidaan olevan noin 1 900 euroa vuoden 2021 hintatasossa.

Maksussa olevat keskieläkkeet ovat noin 50 prosentin tasolla keskipalkkoihin verrattuna. Lähivuosina eläkkeet kehittyvät jopa ansiotasoa nopeammin, koska hinnat kohoavat palkkoja enemmän.

Keskieläkkeen suhde keskiansioon kääntyy laskuun 2020-luvun puolivälissä. Tärkein syy muutokseen on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän kasvusta johtuvaa eläkemenon kasvua.

Aiheesta lisää:

• Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelma 2022. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2022 (Julkari)
• Allan Paldaniuksen bloggaus PTS-laskelmista ja tulevaisuuden haasteista: Eläkevarainpaisumus
• Pitkän aikavälin laskelmat (Etk.fi-sivu)
• Vertaile eläketurvan pitkän aikavälin näkymiä eri oletuksilla (Skeneraattori-sovellus)
• Institutionaalisten sijoittajien pitkän aikavälin tuotto-odotukset. Eläketurvakeskuksen raportteja 4/2022 (Julkari)

Raportissa on myös:

• optimistisen ja pessimistisen talouskasvun skenaariot,
• herkkyyslaskelmia: kuolevuus, syntyvyys, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, ansiotason kasvu, työllisyys ja eläkevarojen tuotto,
• laskelmat eläkejakaumien kehityksestä,
• karttuneiden eläkeoikeuksien arvo ja eläkejärjestelmän tasapainolaskelma,
• sisäisen tuoton laskelma, joka kertoo kuinka suuren tuoton ikäluokat ja sukupuolet saavat eläkemaksuilleen.