Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa voimaan tullut joustava eläkeikä ja taloudelliset kannustimet eivät toimineet suunnitellulla tavalla, vaan aikaistivat eläkkeelle siirtymistä, käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen vetämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin taloudellisten kannustimien ja lakisääteisen eläkeiän muutosten vaikutusta eläköitymispäätöksiin suomalaisessa vanhuuseläkejärjestelmässä. Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen tilastoaineistoja yhdistettynä Tilastokeskuksen aineistoihin.

Käytetyillä aineistoilla voitiin tarkastella eläkeuudistuksessa toteutettujen kannustinmuutosten ja lakisääteisen eläkeiän laskun kausaalivaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lakisääteisen eläkeiän alarajan lasku 65:sta 63:een laski suomalaisten eläkkeellesiirtymisikää. Uudistuksen myötä suomalaisten yleisimmäksi vanhuuseläkkeellesiirtymisiäksi muodostui 63 vuotta.

Eläkeuudistuksessa muutettiin myös taloudellisia kannustimia kuten karttumaprosentteja ja varhennusvähennyksiä, joiden tavoitteena oli nostaa yleistä eläkkeellesiirtymisikää. Taloudellisten kannustimien muutosten vaikutukset eläköitymiseen jäivät paljon heikommiksi alaikärajan muuttamiseen verrattuna. Tutkijat toteavat, että eläkejärjestelmää suunniteltaessa on tärkeää ottaa kannustimien lisäksi huomioon myös lakisääteisen eläkeiän vaikutus käyttäytymiseen.

Tutkimuksen rahoittivat Eläketurvakeskus, STN-WIP ja NBER Retirement and Disability Center.

Tutkimusseminaari:

How pension reforms change retirement behaviour – lessons from Finland and U.K.
Ti 11.6.2019 klo 13.30–16 Eläketurvakeskuksessa (viimeinen ilmoittautumispäivä 7.6.)

Julkaisu:

The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finnish Pension Reform in 2005
Ohto Kanninen, Terhi Ravaska, Jon Gruber, Satu Nivalainen ja Roope Uusitalo. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 328, 2019.

Kuva: Otto Jahnukainen