Palkansaajien eläkeaikeet ovat myöhentyneet liki kahdella vuodella kymmenessä vuodessa.

— Vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja 7 kuukauden iässä. Vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja 8 kuukautta. Muutos on merkittävä, eläkeaikeita tutkinut ekonomisti Satu Nivalainen sanoo.

Tutkijan mukaan eläkeaikeiden muutos kertoo siitä, että työurien pidentäminen on hyväksytty laajalti palkansaajien keskuudessa. Palkansaajien suunnittelema eläkeikä nousee samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä. Käytännössä esimerkiksi vuoden nousu alimmassa vanhuuseläkeiässä nostaa aiottua eläkeikää vuodella.

Uudet tutkimustulokset kertovat myös vuoden 2017 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Uudistuksen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työurien pidentäminen. Palkansaajien eläkeaikeet ovat tutkitusti hyvä ennuste tulevien eläkeläisten käyttäytymiselle.

— Työurien pidentäminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite Suomessa. Jos tulevat eläkeläiset sopeuttavat käyttäytymistään sen mukaisesti, että heidän vanhuuseläkeikänsä on korkeampi kuin aikaisemmilla ikäluokilla, eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys pysyy paremmalla pohjalla. Tällä perusteella eläkeuudistus näyttää varsin onnistuneelta, Nivalainen arvioi.

Suosituin ikä jäädä eläkkeelle on nyt 65 vuotta

Satu Nivalaisen tutkimukseen osallistuneista palkansaajista joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Joka viides aikoo lähteä eläkkeelle aikaisintaan 66-vuotiaana.

— 65 vuotta näyttää olevan vedenjakaja. Lähes joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle ennen 64 vuoden ikää, ja joka viides 64-vuotiaana, Nivalainen sanoo.

Aiottu eläkeikä vuonna 2008 ja 2018, % vastanneista -kuvion tiedot Excel-taulukossa.

Oma alin vanhuuseläkeikä näyttää vahvasti määrittävän aiottua eläkeikää.

— Suomalaiset ovat ilmeisesti sisäistäneet, että eläkeikä on muuttunut ikäluokkakohtaiseksi. Jokaisella ikäluokalla on oma alin eläkeikänsä ja tavoite-eläkeikänsä.

Miehet, korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt aikovat lykätä eläkkeelle siirtymistä

Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja ylemmät toimihenkilöt ovat muita halukkaampia lykkäämään eläkkeelle siirtymistä 66-vuotiaaksi tai tätä vanhemmaksi.

Miehet aikovat eläkkeelle naisia myöhemmin, tyypillisesti vasta oman alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. He suunnittelevat myös jatkavansa työssä tavanomaista vanhemmaksi, monet heistä vähintään 66-vuotiaaksi.

Sairauspoissaolot aikaistavat eläkesuunnitelmia

Myös työkykynsä hyväksi kokevat palkansaajat aikovat jäädä eläkkeelle muita myöhemmin, aikaisintaan 66-vuotiaana.

Sen sijaan heikko työkyky ja pitkät sairauspoissaolot lisäävät aikeita jäädä eläkkeelle jo ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää ja alle 64-vuotiaana. ETK:n tutkija näkee näiden palkansaajien työuran loppupään haastavana.

— Kun eläkeikä jatkaa nousuaan, hyvän ja heikon työkyvyn omaavien palkansaajien välinen eriarvoisuus kasvaa. Tällä voi olla monia vaikutuksia, esimerkiksi eläkkeiden tasoon. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sairastelleet jäävät todellisuudessa eläkkeelle aikaisemmin kuin ovat aikoneet ja hyvän työkyvyn omaavat jopa myöhemmin kuin ovat aikoneet, Satu Nivalainen sanoo.

ETK:n tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 2008 ja 2018. Molempien vuosien aineisto sisältää noin 1 300 henkilön tiedot. Henkilöt olivat haastatteluhetkellä 50– 62-vuotiaita ja työskentelivät palkansaajina.

Syntymävuosi vaikuttaa eläkeikään – tarkista oma eläkeikäsi verkosta

Syntymävuosi	Alin vanhuuseläkeikä
1957	63 v 9 kk
1958	64 v
1959	64 v 3 kk
1960	64 v 6 kk
1961	64 v 9 kk
1962–1964	65 v
1965-	Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Tarkistaa oma eläkeikäsi osoitteessa www.tyoelake.fi

Julkaisu:
Eläkeaikeiden muutos vuosina 2008-2018 ja eläkeaikeet vuonna 2018. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2021.

Kuva: Otto Jahnukainen