Ajankohtaista

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimus tarkastelee, millaisten palvelukanavien kautta omia eläketietoja halutaan tarkastella ja millaiset tiedot ihmisiä kiinnostavat. Selvitys perustuu työeläkeyhtiöiden toimeksiantoon.

Vuoden 2019 loppuun mennessä 930 000 suomalaista oli ansainnut itselleen työeläkeoikeutta lastenhoidosta. Luvut käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen ennakkotiedoista.

EU-maiden välinen sosiaaliturvan sähköinen tietojenvaihto käynnistyy syyskuussa Suomessa lähetettyjen työntekijöiden osalta. Uusi tietojärjestelmä nopeuttaa A1-todistusten lähettämistä maasta toiseen. Järjestelmän käyttöönottovaihe voi aiheuttaa hakemusten käsittelyssä tilapäisiä viiveitä.

Suomi tarvitsee vauvoja – voiko niitä tehdä politiikalla, miten? Eläkekomitean ensimmäisessä jaksossa ongelmaa ratkovat Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa, keskustan kansanedustaja Eeva Kalli ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.

Tämän syksyn Työeläkepäivän aiheita ovat muuttuva maailma ja eläkejärjestelmän kriisinkestävyys. Korona vaikuttaa myös Työeläkepäivän järjestelyihin: tapahtuma pidetään poikkeuksellisesti verkossa.

Työntekijän suunnittelema eläkeikä ennustaa tarkasti eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat myös työntekijän työkyky, työpaikan työolot sekä työnantajan asenteet.

Uusi podcast tarttuu eläketurvan kipupisteisiin rohkeasti ja huumorilla. Syksyn aikana keskustellaan muun muassa syntyvyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja tietysti koronasta. Eläkekomitean kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.

ETK lähettää syyskuussa 5000:lle suomalaiselle eläkkeensaajalle kyselylomakkeen, jolla kartoitetaan vastaajien taloudellista hyvinvointia.

Vuoden 2019 lopussa eläkettä maksettiin Suomessa noin 1,6 miljoonalle henkilölle. Heistä naisia oli hieman yli puolet, noin 900 000 henkilöä. Nuoret eläkeläiset saavat usein pelkkää kansaneläkettä.

Työttömyys, työkyvyttömyys ja sairastaminen heikentävät nuorten siirtymistä työelämään. Näiden nuorten ansiotulot työuralta jäävät pieniksi, mikä johtaa usein myös heikompaan eläketurvaan, ilmenee tuoreesta väitöskirjasta.