Ajankohtaista

Kun parisuhteessa elävä mies sairastuu vakavasti, naisen työskentelyn merkitys pariskunnan toimeentulolle kasvaa. Korkeakoulutetulla naisella on paremmat mahdollisuudet tukea pariskuntaa taloudellisesti kuin perus- tai keskitason koulutustaustaisella naisella, kertoo uusi tutkimus.

Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.

Kuntien työntekijät siirtyvät kolme kertaa useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityisen sektorin työntekijät. Osatyökyvyttömyyseläke on myös yleisempää naisilla, kertoo tuore tutkimus.

Tilastojen valossa meitä odottaa lapseton maa. Alue- ja väestötutkija Timo Aro vetoaa Työeläke-lehdessä päättäjiin, jotta he ottaisivat vakavasti käynnissä olevan lapsikadon ja maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset.

Työeläkealan toimijat ja Kela ohjaavat vastedes asiakkaitaan entistä enemmän sähköisiin asiointikanaviin. Uuden yhteistyömallin avulla koordinointi palveluprosessien ja sähköisten palvelujen kehittämisessä paranee entisestään.

Työeläkejärjestelmä selvisi säikähdyksellä poikkeusvuodesta. Eläkevarat kasvoivat vuoden 2020 aikana seitsemän miljardia euroa, ja olivat vuoden lopussa 225 miljardia euroa. Eläkevarojen kasvu perustui loppuvuoden hyviin sijoitustuottoihin.

Eläketurvakeskus toteuttaa kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien näkemyksiä henkilöstön ikääntymisestä, eläkkeelle siirtymisestä ja työllistämisestä. Edellisen kerran vastaava tutkimus on toteutettu kymmenen vuotta sitten. 

Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.

Kuolevuuden kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkelaskelmien lopputulokseen. Eurostatin väestöennusteen mukaan erot EU-maiden elinajanodotteissa supistuvat pitkällä aikavälillä. Suomen elinajanodotteen odotetaan kasvavan hitaammin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kehitys hidastaisi eläkeiän nousua ja parantaisi eläke-etuuksia kansallisiin oletuksiin verrattuna.

Valtaosa nuorista työskentelee ikävuosina 18-22. Samalla he kartuttavat itselleen eläkkeen alun. Joka kymmenennellä 18–22-vuotiaalla on lähes 120 euron eläkekarttuma ansiotuloista. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.