Työeläke-lehti: YEL-kohu herätti yrittäjät
Harmillisen monella yrittäjällä tuntuu olevan kielteinen käsitys YEL-vakuutuksesta. Moni pitää sitä niin kalliina, ettei sellaista lahjaa pysty itselleen edes hankkimaan.
Harmillisen monella yrittäjällä tuntuu olevan kielteinen käsitys YEL-vakuutuksesta. Moni pitää sitä niin kalliina, ettei sellaista lahjaa pysty itselleen edes hankkimaan.
Vuonna 2021 ensimmäisen työeläkevakuutetun työnsä aloitti 95 000 henkilöä. Määrä kasvoi neljänneksen edellisestä vuodesta ja palasi lähes koronaa edeltävälle tasolle. Palkansaajien työeläkevakuutettu keskiansio oli viime vuonna 3 200 euroa kuukaudessa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen palkkatilastoista.
Työeläkepäivä kokosi yhteen 600 osallistujaa Helsingin Katajanokalle ja reilut 100 striimin ääreen. Työeläkepäivä on työeläkealan vuoden suurin verkostoitumistapahtuma, jonka järjestäjänä toimii Eläketurvakeskus.
Eläketurvakeskus vertaili eläkkeiden maksutasoa kahdeksassa Euroopan maassa. Vähiten kokonaiseläketurva maksaa Ruotsissa ja Suomessa, reilut 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Eniten eläkkeisiin laitetaan rahaa Italiassa ja Tanskassa. Työnantaja maksaa suurimman osuuden eläkkeistä kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa.
Suurin osa työntekijöistä lykkää eläkkeelle siirtymistään samassa tahdissa vanhuuseläkkeen alaikärajan nousun kanssa. Viime vuonna ikäraja nousi 63 vuoteen ja yhdeksään kuukauteen. Samalla erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut selvästi eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkeiän nousu on lisännyt myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ikääntyneen työvoiman keskuudessa.
Yksityisaloilla perittävän työeläkevakuutusmaksun korko nousee vuoden 2023 alusta 2,45 prosenttiin. Korko otettiin käyttöön vuonna 2016, ja sen arvo on ollut tähän asti 2 prosenttia. Korko nousee korkomarkkinoiden vaikutuksesta.
Työeläkeindikaattorit on kompakti katsaus työeläketurvan tilaan ja ennakoituun kehitykseen. Katsaus on suunnattu päätöksentekijöille ja kaikille eläketurvan kehitysnäkymistä kiinnostuneille.
Väestö vanhenee, ja tämä vaikuttaa myös eläkejärjestelmiin. Vaikutuksiin on pyritty vastaamaan Euroopassa eläkeuudistuksilla, joilla tavoitellaan työurien pidentämistä ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Työurien pidentämisen tavoitteessa on kuitenkin usein jätetty huomiotta tärkeä tekijä: työnantajat.
Suomessa 60–68-vuotiaiden työllisyys kasvoi kaikilla koulutustasoilla vuosina 2006–2018. Koulutustasojen väliset erot työllisyydessä ovat pääosin kaventuneet, ilmenee Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2023. Työeläkeindeksi nousee 6,8 prosenttia ja palkkakerroin 3,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Poikkeuksellisen suuri työeläkeindeksi vaikuttaa vuodenvaihteessa siihen, milloin eläke kannattaa aloittaa.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.