Nuoremmat ikäluokat jäävät vanhempia ikäluokkia harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt selvästi 50 ja 60 ikävuoden välillä, kun kehitystä tarkastellaan peräkkäisiä syntymäikäluokkia seuraamalla. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt jo pidempään, mutta myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt 1960-luvun alussa syntyneistä ikäluokista lähtien.
Erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta tarkasteli muutoksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä 50–63-vuotiailla syntymävuosittain.
Minkälaisia uusia näkökulmia tämä tutkimus tuo työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tarkasteluun?
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yli 50-vuotiailla vähentynyt 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen puolestaan yleistyi vuoteen 2019 saakka, minkä jälkeen nousu on tasaantunut.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutosten tarkastelu syntymäikäluokittain tuo uusia näkökulmia näiden muutosten ymmärtämiseen.
Myöhemmin syntyneet ikäluokat voivat olla esimerkiksi terveempiä kuin aikaisemmin syntyneet ja jäädä sen takia työkyvyttömyyseläkkeelle harvemmin tai vanhempana kuin aikaisemmin syntyneet ikäluokat.
Jos tämä on se mekanismi, joka vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksiin, tällöin eri kalenterivuosien välillä nähtävät muutokset vain heijastavat syntymäikäluokkien välisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä.
Mitä syntymävuosittainen tarkastelu työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä paljasti?
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on 50–60-vuotiailla vähentynyt voimakkaasti 1953 syntyneestä ikäluokasta lähtien. Täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä kehitys on samantyyppistä kuin kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen puolestaan lisääntyi 57 vuotta täyttäneillä 1960-luvulla syntyneisiin saakka, mutta on alkanut sen jälkeen vähentyä.
Yli 60-vuotiailla etenkin osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on sen sijaan edelleen lisääntynyt. Nuorimpia ikäluokkia ei kuitenkaan vielä pystytä seuraamaan näin vanhoiksi.
Mitä tutkimuksen perusteella voidaan arvioida tulevasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kehityksestä?
Nuoremmissa ikäluokissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on selvästi vähäisempää kuin vanhemmissa ikäluokissa samanikäisenä. Tämä koskee sekä täysiä että osatyökyvyttömyyseläkkeitä.
Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on noussut yli 50-vuotiailla. Nuoremmat ikäluokat voivat siten jossain määrin saavuttaa vanhempien ikäluokkien todennäköisyyttä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 63 vuoden ikää.
Näyttää kuitenkin siltä, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus tule nuoremmissa ikäluokissa nousemaan yhtä korkeaksi kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Entä mitä voidaan ennakoida osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kehityksestä yli kuusikymppisillä?
Huomionarvoista on, että myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt alle 60-vuotiailla. Yli 60-vuotiailla osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on edelleen lisääntynyt, mutta nousun pitäisi jatkua huomattavana, jotta osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei kaikkiaan vähenisi nuoremmissa ikäluokissa.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen seurauksena vanhuuseläkeikä nousee. Tämä on myös yksi tekijä, joka vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksiin yli 60-vuotiailla. Myöhemmin syntyneillä ikärajat ovat korkeammat kuin aikaisemmin syntyneillä.
Miten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen eroaa julkisella ja yksityisellä sektorilla?
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt kummallakin sektorilla, mutta yksityisellä sektorilla muutokset ovat selvästi voimakkaampia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutokset ovat myös laskusuuntaisia molemmilla sektoreilla, mutta yksityisellä sektorilla lasku näyttää selvemmältä nuoremmissa ikäluokissa.
Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden yleisyydessä on selviä eroja sektorien välillä. Tähän saattavat vaikuttaa esimerkiksi erilaiset työkyvyttömyyskriteerit, maksuluokkamalliin liittyvät erot, toimiala- ja ammattirakenteet sekä esimerkiksi julkisen sektorin ammatilliset ja henkilökohtaiset eläkeiät.
Tutkimus on julkaistu ETK:n uudessa analyyseja-sarjassa:
