Mitä enemmän velkaa vanhuuseläkeläisellä on, sitä tyytymättömämpi hän on taloudelliseen tilanteeseensa suhteessa niihin, joilla ei ole velkaa lainkaan.

– Pienituloisilla velka ja sen määrä heikentävät taloudellista tyytyväisyyttä voimakkaammin kuin keskituloisilla ja suurituloisilla, joilla velka ja sen määrä eivät ole yhtä vahvasti yhteydessä taloudelliseen tyytyväisyyteen, ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Velattomuus iäkkäämpien taloudellisen tyytyväisyyden taustalla

Velattomuudella näyttää olevan yhteys myös niin sanottuun tyytyväisyysparadoksiin. Vanhempien ihmisten on havaittu olevan tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa kuin nuorempien, vaikka vanhempien eläkeläisten tulot ovat yleensä matalammat kuin nuorempien.

– Vanhemmilla eläkeläisillä ei ole velkaa tai sitä on vähemmän kuin nuoremmilla, ja tällä näyttäisi olevan yhteys tyytyväisyysparadoksiin. Velka ja sen takaisinmaksu rasittavat todennäköisesti nuorempia ikäryhmiä vanhempia useammin.

Varallisuuden määrä näkyi tyytyväisyydessä melko vähän

Varallisuus ja sen määrä vahvistavat eläkeläisten tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteeseensa jossakin määrin. Varallisuuden vaikutus tyytyväisyyteen näyttäytyi tutkimuksessa kuitenkin odotettua vähäisempänä. Tämä voi johtua siitä, että eri varallisuuden muotoja, kuten säästöjä tai asuntovarallisuutta, ei tarkasteltu erikseen.

– Vanhuuseläkeläisten varallisuudesta merkittävä osa on asuntovarallisuutta, mitä voi olla vaikea muuttaa rahaksi. Tämä heijastuu todennäköisesti taloudelliseen tyytyväisyyteen, Ahonen arvioi.

Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa eläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys on heikompi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun tulo- ja varallisuuserot on otettu huomioon. Tämä liittynee siihen, että pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa asumis- ja elinkustannukset ovat korkeampia kuin muualla Suomessa.

Tutkimus perustuu ETK:n taloudellista hyvinvointia koskevaan kyselyyn vuodelta 2020. Siinä tarkasteltiin 64–88-vuotiaita vanhuuseläkeläisiä.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.