Kun vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkettä sai noin 270 000 henkilöä, vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli alle 200 000.

Päättyneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymistä selittää erityisesti se, että iso joukko suuriin ikäluokkiin kuuluvia on tullut vanhuuseläkeikään ja siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle.

– Lisäksi määräaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on noussut koko 2000-luvun ajan, ja niiden yleistyminen selittää eläkkeiden päättymisen kasvua jonkin verran. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen päättyminen kuolemaan on vähentynyt, sanoo erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.

Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä on myös alkanut entistä vähemmän tarkastelujakson aikana, mikä selittää noin neljänneksen työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrän laskusta.

Nuoremmat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet saavat usein kansaneläkettä

Suuriin ikäluokkiin kuuluvat, jotka ovat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle, ovat tyypillisesti kerryttäneet ja saaneet työeläkettä. Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt nuoria, jotka saavat yleensä kokonaan tai osittain kansaneläkettä. Samalla mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on kasvanut.

– Kansaneläkejärjestelmän rooli työkyvyttömyyseläkkeensaajien toimeentulosta huolehtimisessa on entistä keskeisempi, toteaa ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.

Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on vähentynyt selvästi, koska työkyvyttömyyseläkkeeltä pois siirtyneitä on ollut niin paljon. Vaikka nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on jonkin verran lisääntynyt, tämä suuntaus ei riitä lähellekään kompensoimaan vanhempien ikäluokkien päinvastaista trendiä.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.