Tutkimuksen mukaan koulutustason nousu selittää keskimäärin 15–35 prosenttia työmarkkinoille osallistumisen lisääntymisestä 55–74-vuotiaalla väestöllä 2000-luvun aikana. Tutkimuksessa on tarkasteltu vanhempien ikäryhmien koulutustasoa ja työmarkkinoille osallistumista 26:ssa Euroopan maassa vuosina 2000–2019. 

Suomessa tämän ikäryhmän naisilla koulutustason nousu selittää 24 prosenttia työmarkkinoille osallistumisen lisääntymisestä ja miehillä vastaava luku on 14 prosenttia. 

Työmarkkinoille osallistumisen kasvun taustalla on erityisesti se, että matalasti koulutettujen osuus väestöstä on vähentynyt ja korkeasti koulutettujen osuus puolestaan kasvanut.  

 – Korkeasti koulutetuilla on usein paremmat edellytykset jatkaa työssä pidempään. Matalasti koulutetuilla sen sijaan heikompi terveys, kuluttavammat työolot ja uudelleentyöllistymisen vaikeudet heikentävät mahdollisuuksia jatkaa työssä, sanoo erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta. 

Naiset ovat kirineet miehiä kiinni koulutustasossa 

Etenkin naisten koulutustaso on noussut nopeasti. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä korkeasti koulutettujen naisten osuus on nykyisin suurempi kuin korkeasti koulutettujen miesten useassa Euroopan maassa. Korkeasti koulutettujen 55–74-vuotiaiden naisten osuus on suurin Virossa, Suomessa ja Ruotsissa.  

Suomessa korkeakoulutettujen naisten osuus on kasvanut huomattavasti keskimääräistä enemmän ja matalasti koulutettuja naisia on selvästi keskimääräistä vähemmän.  

Kuitenkin sekä korkeasti että matalasti koulutettujen suomalaisten – miesten ja naisten – työmarkkinaosallistuminen on kasvanut hitaammin kuin monissa Euroopan maissa.  

Koulutustason mukaiset erot työmarkkinoille osallistumisessa kasvussa 

Kaikkiaan Euroopassa matalasti koulutettujen osuudet väestöstä laskivat. Samaan aikaan näiden ryhmien osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut muita hitaammin tai jopa vähentynyt.  

– Koulutustason mukaiset erot työmarkkinoille osallistumisessa näyttävät olevan kasvussa. Siksi matalasti koulutettujen asemaan tulisi kiinnittää huomiota. Etenkin matalasti koulutetut naiset ovat haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla ja heidän työuransa ovat hauraita, Riekhoff kuvaa. 

Eläkeuudistuksilla ja työmarkkinoiden muutoksilla suuri vaikutus työllisyyteen 

Tutkimuksen mukaan koulutuksen vaikutus vanhempien henkilöiden työmarkkina-aktiivisuuteen on merkittävä, mutta vielä suurempi merkitys iäkkäämpien työllisyydelle on erilaisilla eläke- ja työmarkkinapolitiikan keinoilla, kuten lakisääteisen eläkeiän nostamisella.  

– Lisäksi tärkeitä ovat yksilötason tekijät, kuten terveydentila, työolosuhteet tai ikäsyrjintä, joita ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan tarkasteltu, erikoistutkija Kati Kuitto Eläketurvakeskuksesta sanoo. 

Koulutustason nousu hidastuu 

Tutkijat huomauttavat, että koulutustason nousu ei voi jatkua loputtomiin ja se tulee hidastumaan tai jopa pysähtymään. Näin on käynyt esimerkiksi Suomessa.  

 – Vastaavaa nopeaa nousua kuin viime vuosikymmeninä ei ole odotettavissa ainakaan niissä maissa, joissa sekä ikääntyvien koulutustaso että osallistuminen työmarkkinoille ovat jo verrattain korkeita. Kysymys kuuluukin, minkälaisilla keinoilla ikääntyvien työuria voidaan jatkossa pidentää, Kuitto toteaa. 

Tutkimusartikkeli:

• Tutkimusartikkeli Educational Expansion as a Driver of Longer Working Lives? on julkaistu Comparative Population Studies -lehdessä.  
• Rinnakkaistallenne Julkarissa.